Tiivistelmä. Selvitin tutkielmassani muiden kuin tieteeseen erikoistuneiden aikakauslehtien roolia tiedeviestijöinä, sekä millaisille tieteilijä- tai professioasiantuntijoille annetaan ääni. Aineistonani olivat Yhteishyvän ja Kodin Pellervon vuosikerrat 2019 sekä Apu-lehden 12 numeroa vuodelta 2019, yhteensä 29 lehteä. Aineistolähtöisellä sisällönerittelyllä luokittelin tiedeviestintää sisältävät jutut kuuteen tiedeviestinnän tyyppiin ja kymmenen teeman alle. Asiantuntijoiden sukupuolen päättelin etunimestä. Pääpaino on aineisto kvantitatiivisessa tarkastelussa.

Otantani aikakauslehdissä oli yhteensä 72 tiedeviestintää sisältävää juttua tai juttukokonaisuutta. Niistä lähes puolessa oli siteerattu tutkijoita tai professioasiantuntijoita. Jutuissa oli usein runsaasti myös muuta sisältöä: kuvitusta sekä muiden kuin tieteilijä- tai professioasiantuntijoiden näkemyksiä ja kokemuksia. Liki kolmannes tiedeviestintää sisältävistä juttukokonaisuuksista oli tutkimukseen ja sen sovellutuksiin pohjautuvia pikkujuttuja Yhteishyvässä ja Avussa.

Tiedeviestintää oli eniten terveys- ja hyvinvointiteemoissa sekä yhteiskunnallisissa aiheissa. Asiantuntijoina oli 59 tieteilijä- tai professioasiantuntijaa. Heistä 31 oli naisia ja 28 miehiä. Eri lehdissä ja saman lehden eri numeroissa siteerattiin eri asiantuntijoita.

Muissa kuin tieteeseen erikoistuneissa aikakauslehdissä on otantani perusteella merkittävä määrä tiedeviestintää sen laajassa merkityksessä. Jutuissa hyödynnetty asiantuntijavalikoima on monipuolinen. Naiset ja miehet pääsevät ääneen suunnilleen yhtä usein. Jatkotutkimusaiheena tiedeviestintää sisältävien juttujen kvalitatiivinen tarkastelu paljastaisi todennäköisesti eroja aikakauslehtien tiedeviestinnän tavoissa ja tarkkuudessa.