Tutkimuksen tarkoitus oli kuvailla hoitotyöntoimintoja ja hoitotilanteita liittyen potilaan kliiniseen vointiin ja hoitoon Oulu-hoitoisuusluokituksen osa-alueilla natiivikuvantamistutkimuksessa röntgenhoitajien kuvaamina. Tutkimuksen tavoite on saada kuvantamistutkimuksiin hoitoisuusluokitus, jonka avulla voidaan suunnitella kuvantamisyksikön henkilökunnan tarkoituksenmukaista resursointia eri työpisteiden ja työvuorojen kesken. Tutkimuksen lähestymistapa on deduktiivinen ja tutkimus on laadullinen. Aineisto on kerätty ryhmähaastattelulla (20 röntgenhoitajaa) ja työstettiin delfi- tekniikkaa soveltaen.

Tulosten mukaan hoitoisuudessa ilmeni potilaisiin liittyviä, tutkimuksen kulun kannalta merkittäviä asioita, kuten aistivammat, henkilökohtaiset tarpeet tai kulttuurin vaatimat järjestelyt, jotka tulee ilmetä potilaan hoitoisuusluokittelussa. Tutkimuslähetteen tietoja pidettiin vajavaisina potilaan kliiniseen tilaan ja muihin tutkimuksen toteuttamiseen vaikuttavina tekijöinä. Keskeisiä tuloksia olivat kaikilla osa-alueilla yksimielinen käsitys ”vähiten apua tarvitsevan potilaan” hoidon tarpeista. Potilaan hoidon vaativuus lisääntyi avustajien määrän kasvaessa, tutkimushuoneiden vaihdoissa ja potilaan sairauden edellyttämässä kiireellisessä työskentelyssä.

Tutkimus tuottaa tietoa kuvantamisen hoitoisuusluokituksen informaation lisäämiseen. Tuloksia voidaan hyödyntää kehitettäessä kuvantamisen tarpeita vastaavaa hoitoisuusluokittelua, joka huomioi myös potilaan hoidon tarpeen arvioinnissa merkittävät ”pikku seikat”.

The purpose of the study was to describe nursing activities and nursing situations in relation to patients’ clinical status and care in the domains of the Oulu Patient Classification in native x-ray examinations as described by radiographers. The aim of the study is to draw up a patient care intensity classification for imaging studies. The classification would facilitate appropriate allocation of staff resources between different workstations and shifts at the imaging unit. The study is qualitative and uses a deductive approach. The data were collected with a group interview (20 radiographers) and analysed using the Delphi technique.

Based on the results, issues were identified in patient care intensity that were related to patients and had a significant effect on the course of the examination, such as impaired vision or hearing, personal needs, or arrangements required by the patient’s cultural background, which should be indicated in the patient care intensity classification. The information included in the referrals was considered as insufficient factors affecting the patient’s clinical status and implementation of the examination. One of the key findings was the uniform opinion in all domains on the care needs of the “patient requiring the least amount of help”. The demands of patient care increased as the number of assistants increased, with change of examination rooms, and with urgent work required by the patient’s illness.

The results of the study will add to the information on patient care intensity classification. The results may be utilised in developing patient care intensity classification for the needs of imaging examinations that also takes into account the significant “little things” in evaluating the patients’ need for care.