Abstract

People with dental anxiety are not just dentally anxious but show a high level of comorbidity with other anxiety-related disorders, depression and numerous DSM-IV Axis I disorders. Also, some personality traits are closely related to dental fear and its course over time suggesting that dental anxiety is rather patient-originated than treatment-originated. However, studies on the subject are still quite rare. Thus, the aims of the present study were to examine i) whether personality traits differ between persons with and without dental anxiety ii) if dental anxiety is associated with general anxiety other than dental anxiety iii) if dental anxiety is associated with depressive symptoms iiii) and systematically review previous studies about dental anxiety and its comorbid specific phobias and other relevant psychiatric symptoms and disorders described in DSM-IV and ICD-10. The study population consisted of 880 young adult university students in Finland. Participants with dental anxiety (6.6 % men, 12.2 % women, n = 99) had a significant positive correlation with neuroticism and a minor negative correlation with extraversion in the 181-item personality test NESTA. Dental anxiety was associated with depressive symptoms in female participants and with clinical anxiety in both genders as measured with Beck’s Depression Inventory and Beck’s Anxiety Inventory tests. Sixteen original articles including a total of 6 486 adult patients were systematically reviewed. The main findings indicated that a high level of dental anxiety is associated with a high level of other comorbid phobias other than dental phobia, including depression, mood disorders and a variety of other psychiatric Axis I disorders. In conclusion, the results support the hypothesis that neuroticism is the most significant factor of the “big five” personality factors (Neuroticism, Extraversion, Agreeableness, Conscientiousness and Openness to experience) to predict the outcome of dental fear. Dental anxiety was associated with general anxiety and depressive symptoms, and female gender predicted a higher level of dental anxiety and also a stronger correlation between dental anxiety and general anxiety, as well as between dental anxiety and depressive symptoms. The systematic review of the previous literature revealed the comorbidity of dental anxiety with other Axis I disorders, although the number of original studies was limited.

Tiivistelmä

Hammaslääkäripelkopotilailla esiintyy liitännäisoireina usein ahdistuneisuusoireita, depressiota sekä useita muita kansainvälisissä tautiluokituksissa kuvattuja oireita. Lisäksi jotkut persoonallisuuspiirteet liittyvät hammaslääkäripelkoon ja sen muuttumiseen ajan myötä. Voidaan olettaa, että hammaslääkäripelko on enemmän potilaskeskeistä kuin suoraa seurausta tehdyistä hammashoitotoimenpiteistä. Tutkimukset aiheesta ovat kuitenkin vielä melko harvinaisia. Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää i) eroavatko hammaslääkäripelkopotilaiden persoonallisuuspiirteet ei-pelkäävien persoonallisuuspiirteistä ii) liittyykö hammaslääkäripelko yleiseen ahdistuneisuuteen sekä iii) liittyykö hammaslääkäripelko depressiivisiin oireisiin. Lisäksi tarkoituksena oli tehdä systemaattinen kirjallisuuskatsaus aiemmista tutkimuksista, joissa on selvitetty hammaslääkäripelon yhteyttä muihin em. tautiluokituksissa kuvattuihin psykiatrisiin oireisiin sekä liitännäisfobioihin. Tutkimuspopulaation muodostivat 880 suomalaista yliopisto-opiskelijaa. Hammaslääkäriä pelkäävillä osallistujilla (6.6 % miehistä, 12.2 % naisista) oli NESTA-persoonallisuustestissä merkittävästi suurempi positiivinen korrelaatio neuroottisuuteen ja lisäksi vähäisempi negatiivinen korrelaatio ekstroverttisuuteen. Hammaslääkäripelko liittyi depressiivisiin oireisiin naisilla sekä yleiseen ahdistuneisuuteen sekä naisilla että miehillä. Systemaattiseen katsaukseen sisältyi 16 kriteerit täyttävää alkuperäistutkimusta ja näihin yhteensä 6 486 osallistujaa. Päälöydöksenä oli, että vaikea hammaslääkäripelko liittyy läheisesti muihin liitännäisfobioihin, depressioon ja mielialahäiriöihin sekä useisiin muihin psykiatrisiin tiloihin. Tutkimuksen johtopäätöksenä voidaan sanoa, että ”viidestä suuresta” persoonallisuuspiirteestä (neuroottisuus, ekstroverttisyys, sovinnollisuus, tunnollisuus, avoimuus) neuroottisuus on tärkein hammaslääkäripelkoon yhdistyvä tekijä. Hammaslääkäripelko liittyi merkittävästi yleiseen ahdistuneisuuteen ja depressiivisiin oireisiin. Myös sukupuolella oli merkitystä; naisilla pelon aste sekä korrelaatio yleiseen ahdistuneisuuteen ja depressiivisiin oireisiin oli voimakkaampi. Hammaslääkäripelon komorbiditeetti muihin psykiatrisiin oireisiin ja tiloihin tuli selvästi esille systemaattisessa kirjallisuuskatsauksessa, vaikkakin alkuperäistutkimusten määrä oli rajallinen.