Abstract

Increasing evidence suggests that early-life exposures influence the health and wellbeing in later life. Preterm birth (before 37 weeks of gestation) is associated with an increased risk of cardiometabolic disorders in later life. This risk may be partly mediated by nutrition along the course of life.

As a part of the Helsinki Study of Very Low Birth Weight Adults, the aim of the present work was to investigate the association between energy and macronutrient intake during the first weeks after preterm birth at very low birth weight (VLBW, birthweight < 1500g) and body composition and energy metabolism in adulthood (n=127). A further aim was to examine traits related to eating disorders and food and nutrient intake in young adults born early (<34 weeks of gestational age, n=191) and late (34-<37 weeks of gestational age, n=364) preterm and term-born controls (n=657) from the ESTER study and Arvo Ylppö Longitudinal study.

Relatively low neonatal energy and nutrient intakes during the first weeks of life of infants born at VLBW predicted body composition and energy metabolism in adulthood. When adjusted for sex, age, gestational age and birth-weight SD score every 1g/kg/day greater early protein intake was associated with 10.4% (95% CI 2.4, 19.1) higher lean body mass (LBM) and 8.5% (0.2, 17.0) higher resting energy expenditure (REE). The ratio of REE/LBM however was 5.5% (0.8, 10.0) lower. In addition, higher protein and energy intakes predicted lower energy intake per unit of LBM in young adults. These associations were only partly mediated by early growth.

Young women born early preterm reported on average healthier body image and fewer traits related to eating disorders when compared with term-born peers. However, their adherence to recommended eating guidelines was on average lower.

According to the results of present work, energy balance is partly programmed by relatively small variations in the amount of protein in the diet in infancy. Among young adults born preterm, focusing on primary prevention, such as dietary counseling, is suggested.

Tiivistelmä

Elämän varhaisvaiheet muokkaavat terveyttä ja hyvinvointia pitkällä aikavälillä. Ennenaikaisesti (ennen 37. raskausviikkoa) syntyneillä aikuisilla on todettu olevan suurempi riski sairastua sydän- ja verisuonitauteihin verrattuna täysiaikaisina syntyneisiin ikätovereihin. Ravitsemuksella, läpi elämänkaaren, on keskeinen rooli tuon riskin muokkaajana.

Tämän väitöskirjatutkimuksen tavoitteena oli selvittää osana Pikku-k-tutkimusta (n=127), miten pienipainoisina (syntymäpaino <1500g) syntyneiden keskosten elämän ensimmäisten viikkojen energian ja ravintoaineiden saanti ennustaa kehonkoostumusta ja energiankulutusta sekä energian saantia aikuisiässä. Lisäksi tavoitteena oli tutkia ESTER- tai AYLS-kohorttitutkimuksiin osallistuneiden, hyvin (<34 raskausviikolla syntyneiden, n=191) ja lievästi (34–37, n=364) keskosena syntyneiden ja täysiaikaisena syntyneiden (n=657) nuorten aikuisten syömishäiriöpiirteitä, kehonkuvaa sekä ruoan käyttöä ja ravintoaineiden saantia.

Suhteellisen matala elämän ensimmäisten viikkojen aikainen energian ja ravintoaineiden saanti ennusti kehonkoostumusta ja energia-aineenvaihduntaa aikuisiässä. 1g/kg/päivä korkeampi proteiininsaanti oli yhteydessä 10,4 % (95% luottamusväli 2,4; 19,1) suurempaan rasvattomaan painoon sekä 8,5 % (0,2; 17,0) korkeampaan lepoenergiankulutukseen aikuisiässä. Lepoenergiankulutus rasvatonta painoyksikköä kohden oli kuitenkin 5,5 % (0,8; 10,0) matalampi enemmän proteiinia saaneilla keskosilla. Lisäksi korkeampi energian ja proteiininsaanti elämän ensimmäisten viikkojen aikana ennusti matalampaa energiansaantia painoyksikköä kohden aikuisiässä. Varhaisella kasvulla oli vain pieni rooli tämän yhteyden välittäjänä.

Nuorilla, hyvin ennenaikaisena (ennen 34. raskausviikkoa) syntyneillä, naisilla oli vähemmän syömishäiriöihin liittyviä piirteitä ja terveellisempi kehonkuva verrattaessa heitä täysiaikaisena syntyneisiin ikätovereihin. Arvioitaessa heidän ruokavaliotaan, todettiin kuitenkin heidän syövän hieman epäterveellisemmin ikätovereihin verrattuna.

Tämän väitöskirjatutkimuksen tulosten valossa varhainen puuttuminen keskosena syntyneiden lisääntyneeseen sydän- ja verisuonitautien riskiin on mahdollista kiinnittämällä huomiota varhaiseen ravitsemukseen ja varhaisen aikuisiän elintapaohjaukseen, etenkin ravitsemukseen liittyen.