Abstract

For a small and medium size firm (SME), expansion into new foreign markets is a remarkable milestone, requiring specific resources and capabilities. The purpose of this study is to explore how management in internationalizing small and medium-size firms allocate their limited resources between key functions, in particular, between marketing and R&D. This thesis builds on a resource-based view of the firm, a dynamic capabilities perspective, and the SME internationalization literature, and therefore assumes that a firm’s success in foreign markets is closely related to its internal resource and capability configurations. The findings of this study suggest that SMEs need a capability portfolio in which the relative importance of key capabilities varies as international expansion proceeds. It appears that throughout the international expansion process, investments in developing R&D capabilities do not notably decrease, not even at the time when SMEs need to begin to develop other activities, such as marketing. Closer examination reveals that investments in the capabilities’ underlying microfoundations, rather than the resource allocation between the key functions per se, determine the nature of the resulting competitive advantage. Cross-border mergers are specific situations that reveal the strong influence of function-specific microfoundations on functional capabilities and thus, on an SME’s dynamic capabilities. The results of this study show that in merger deals, each firm comes with distinctive cross-functional structures, processes, routines, and skills. Synergies might not be capitalized if management is not able to effectively align merging firms’ underlying microfoundations. The results in this thesis underline the invaluable role of SMEs’ management. The findings show that even if the different phases of international expansion require diverse managerial capabilities, unanimity among the top management team executives is needed (surprisingly) only when these SMEs are making substantial resource commitments. Such adoption to changing conditions is an illustration of dynamic managerial capabilities that partly determines success in international markets.

Tiivistelmä

Pienelle yritykselle kansainvälistyminen on merkittävä virstanpylväs, joka edellyttää erityisiä resursseja ja kyvykkyyksiä. Tässä työssä on tarkoitus tutkia, kuinka pienen kansainvälistyvän yrityksen johto kohdentaa yrityksen rajallisia resursseja tuotekehitys- ja markkinointifunktioihin. Väitöskirjassa oletetaan, että pienten ja keskisuurten yritysten menestyminen kansainvälisillä markkinoilla liittyy olennaisesti yritysten käytössä oleviin resursseihin ja kyvykkyyksiin, ja tästä johtuen väitöskirjan teoreettinen osa rakennetaan resurssiteorian, dynaamisten kyvykkyyksien teorian sekä pienten yritysten kansainvälistymistä koskevien tutkimuksien yhdistelmänä. Työn tulokset osoittavat, että pienet yritykset tarvitsevat erityisen kyvykkyysportfolion, jossa eri kyvykkyyksien suhteellinen osuus muuttuu yrityksen kansainvälistymisen edetessä. Näyttäisi siltä, että yritysten investoinnit tuotekehitykseen eivät juuri pienene silloinkaan, kun yritykset aloittavat markkinointiin panostamisen. Lähempi tarkastelu kuitenkin osoittaa, että investoinnit eri funktioihin eivät sinänsä määrää syntyvää kilpailuetua, vaan edun luonne määräytyy sen mukaan, kuinka resurssit kohdennetaan taustalla oleviin kyvykkyyksien (mikro)rakenteisiin. Kansainväliset yrityskaupat ovat erityisiä tapahtumia jotka paljastavat funktiokohtaisten mikrorakenteiden merkittävän vaikutuksen. Työn tulokset osoittavat, että kussakin yksittäisessä fuusioituvassa yrityksessä on omanlaisensa, ajan myötä funktioiden välille muotoutuneet rakenteet, prosessit ja käytänteet. Yrityskauppojen hyödyt voivat jäädä saavuttamatta ellei näitä fuusioituvien yritysten funktioiden välisiä mikrorakenteita saada sujuvasti sulautettua yhteen. Tutkimustulokset korostavat pienen yrityksen johdon merkitystä. Kasvu kansainvälisillä markkinoilla vaatii johdolta erityistä kyvykkyyttä, mutta hieman yllättäen tulokset osoittavat, että johtoryhmän jäsenten yksimielisyys on tärkeää vain niissä kasvun vaiheissa, jotka edellyttävät erityisen merkittäviä sitoumuksia. Tällainen muuttuviin olosuhteisiin sopeutuminen on hyvä osoitus johdon dynaamisista kyvykkyyksistä, jotka osaltaan määräävät yrityksen menestymisen kansainvälisillä markkinoilla.