Työolobarometrit selvittävät suomalaisen työelämän laatua palkansaajien näkökulmasta. Vuoden 2016 työolobarometri käsitteli mm. henkilöstössä ja työnkuvassa tapahtuneita muutoksia, vaikutusmahdollisuuksia, sosiaalisen median käyttöä työssä, syrjintää, työpaikkaväkivaltaa, työkykyä sekä työntekijöiden näkemyksiä omasta työtilanteesta ja työelämän kehityksestä. Työolobarometrien sisällöistä pääosa on pidetty samanlaisina eri vuosina. Vuonna 2016 kyselyyn sisällytettiin uusia kysymyksiä työ- ja vapaa-ajan joustavuudesta, työtehtävien siirtymisestä koneiden tehtäviksi sekä työtehtävien jakautumisesta työntekijöiden kesken (kysymykset K20b_7, K22_10, K50 ja K43g). Aluksi vastaajalta kysyttiin nykyisen työpaikan henkilöstön määrästä ja siitä, onko työpaikassa kuluneen vuoden aikana uudistettu tehtävien jakoa, työmenetelmiä tai tietojärjestelmiä ja miten ne ovat vaikuttaneet omaan työhön. Seuraavaksi vastaajalle esitettiin väitteitä työilmapiiristä, työkyvyn ylläpitämisestä, avoimuudesta ja tasapuolisuudesta työpaikalla. Myös innovaatiotoimintaa ja työntekijöiden mahdollisuuksia taitojensa kehittämiseen ja uuden oppimiseen kartoitettiin. Seuraavaksi kyselyssä tiedusteltiin, ilmeneekö vastaajan työpaikalla eriarvoista kohtelua, syrjintää tai henkistä väkivaltaa eri tahoilta liittyen esimerkiksi etniseen taustaan, työsuhteen laatuun, sukupuoleen tai ikään. Tämän jälkeen kysyttiin kuulumisesta ammattiliittoon ja työttömyyskassaan. Vastaajilta kysyttiin seuraavaksi palkkauksesta ja työajan joustoista sekä mahdollisuuksista kehittää työpaikan asioita, kuten toimintatapoja ja prosesseja. Lisäksi selvitettiin työssä tapahtuvaa sosiaalisen median käyttöä, esimerkiksi tiedusteltiin mihin tarkoituksiin sitä käytetään ja tiedusteltiin myös työntekijän vaikutusmahdollisuuksia esimerkiksi työnjakoon, työtahtiin tai työskentelypaikkaan. Lopuksi kyselyssä käsiteltiin etätyötä, työn kuormittavuutta ja näkemyksiä työelämän muutoksista yleensä sekä käsitystä oman työpaikan säilymisen varmuudesta. Työolobarometrissa on hyödynnetty työvoimatutkimuksen (Tilastokeskus 2016) taustamuuttujia. Taustamuuttujina olivat muun muassa sukupuoli, ikä, koulutusaste, ammattiasema, työnantajatyyppi, alue, työn koko- tai osa-aikaisuus, työpaikan toimiala, ylityön määrä, työsuhteen laatu ja sosioekonominen asema.