Tämä tutkimus käsittelee pedagogisen johtamisen ilmenemistä rajavartiolaitoksen rajajääkärikomppanioissa. Rajajääkärikomppaniat ovat varusmieskoulutusta tekeviä yksiköitä, joiden henkilökunta muodostuu pääosin kouluttajista, välijohtoportaasta ja päälliköstä. Tavoitteena on selvittää kouluttajien mielikuvia hyvästä koulutuksen johtamisesta, ja tutkia näiden mielikuvien kautta tehokasta koulutuksen johtamista. Viitekehyksen empiiriselle aineistolle antaa pedagogisen johtamisen teoria, joka on koulumaailmassa kehittynyt ajatus muuttuvasta ja kokonaisvaltaiseen oppimiseen tähtäävästä johtamisesta.

Olen kerännyt empiirisen aineiston tutkimukseeni eläytymismenetelmän ja teemahaastatte-lujen avulla. Aineistolle on tehty kolme pääanalyysiä: eläytymismenetelmäanalyysi, abduktiivinen laadullinen aineistoanalyysi ja laadullinen teemahaastatteluanalyysi. Tavoitteena oli hyödyntää eri analyysejä tulosten saamiseksi.

Laadullisen aineistoanalyysin pohjalta totean kouluttajien mieltävän koulutuksen johtamisen hyvin samankaltaisesti, kuin teoreettinen viitekehykseni antaa ymmärtää. Tärkeinä seikkoina korostuu johtajan visio, kommunikaatio ja läsnä oleminen. Eläytymismenetelmä-analyysillä löysin aineistosta palaverit merkittävänä pedagogisen johtamisen työkaluna. Tähän yksityiskohtaan kohdensin haastatteluja, joiden pohjalta voin todeta kouluttajien mieltävän palaverit tärkeänä osana johtamistoimintaa, tilaisuutena, jossa johtaja voi välittömästi kommunikoida tahtoaan alaisilleen.

Päätelmissä esitän eri palaverityyppien käyttöä johtamistoiminnan tehostamiseksi. Jaan palaverit kolmeen kategoriaan: asia-, projekti- ja visiopalaveri. Näiden palaverien käyttö strukturoi koulutuksen johtamista ja mahdollistaa kouluttajien asiantuntijuuden hyödyntämisen. Ne tarjoavat johtajille myös mahdollisuuden olla läsnä yksikkönsä sosiaalisessa verkostossa ja osoittaa kiinnostusta. Eroina palavereilla on niiden ajallinen tiheys ja sisällön laajuus. Asiapalaverien tavoitteena on lyhyt keskustelu resurssien jaosta ja koulutustapahtumien järjestelyistä. Projektipalaverilla on selvä tarkoitus, se vastaa yhden laajemman kokonaisuuden toteuttamiseen liittyvien seikkojen käsittelemisestä. Visiopalaveri on kerran tai kaksi vuodessa pidettävä kokous, jossa käsitellään työyksikön kehittämistä pidemmällä aikavälillä. Tämä mahdollistaa päällikölle laajojen tavoitteiden asettamisen ja visionsa esiintuomisen.