Tutkimuksen päämääränä on muodostaa sotilaan toimintakykyvyn profiilista malli. Aiemmat tutkimukset eivät käsittele kaikkia niitä tekijöitä, jotka vaikuttavat toimintakykyvyn profiiliin. Profiilimallin on tarkoitus toimia toimintakyvyn jatkotutkimusta edistävänä välineenä, selkeyttää nykyistä käsitteistöä, edistää lukuisien eri teorioiden integraatiota ja luoda sotilaskoulutukselle sekä sodan ajan joukkoihin sijoittamiselle teoreettisen kehittämismallin. Uuden tiedon tuottamisen lisäksi on tarkoitus herättää ajatuksia sotilaskouluttajissa.

Toimintakyvyllä ymmärretään sotilaan persoonallista valmiutta toimintaan ja tilanteiden hallintaa. Tutkimuksen pääongelmaksi muodostui kysymys: "Mitkä tekijät vaikuttavat sotilaan toimintakykyyn?" Ongelmaan haetaan vastausta kolmella alakysymyksellä, jotka ovat: 1. Mitkä fyysiset, psyykkis-eettiset ja sosiaaliset tekijät vaikuttavat toimintakykyyn? 2. Mikä on toimintakyvyn käsitteiden hierarkia? 3. Onko toimintakyky riippuvainen kaikista osatekijöistä?

Tutkimuksen painopiste on fyysisessäja sosiaalisessa toimintakyvyssä. Tutkimuksesta on rajattu pois materiaalinen ulottuvuus ja johtajuuden merkitys toimintakyvylle. Lähteenä on käytetty kirjallisuutta, aikaisempia koti- ja ulkomaisia tutkimuksia, haastatteluja sekä sotaveteraanien ja päälliköiden/sijoittajien empiiristä kyselytutkimusta. Kyselytutkimukseen osallistui sotaveteraaneja 409 ja rauhan ajan perusyksikön päälliköitä ja sijoittajia 44 henkilöä.

Sotilaan toimintaympäristö, olosuhteet, tehtävä ja tilanne vaikuttavat ulkoisina muuttujina yksilön toimintakykyyn. Tutkimuksen perusteella sotilaan toimintakyky voidaan muodostaa kolmeen pääosaan: fyysinen, psyykkis-eettinen ja sosiaalinen. Jokainen osatekijä on tasapainoisessa riippuvuussuhteessa toisiinsa nähden. Kehittyäkseen toimintakyky vaatii oppimiselta, että sotilas muovaa eri yhteyksissä kokemansa tapahtumat omiksi henkisiksi rakenteikseen.

Fyysisessä osassa korostuvat tutkimuksen mukaan fyysinen suorituskyky, taustamuuttujat, palautuminen, energia-aineenvaihdunta, hermolihasjärjestelmä ja hormonaalinen toiminta. Psyykkis-eettisessä osassa korostuvat taistelutahto ja -stressi, tilannetietoisuus, päätöksenteko sekä yksilön ja joukon moraali ja etiikka. Sosiaalisessa osassa korostuvat primääriryhmän kiinteys ja sosiaaliset normit.