Tämä diplomityö liittyy projektinjohtorakentamiseen erikoistuneen rakennusyhtiön kehityshankkeeseen, jonka tavoitteena on parantaa asiakastyytyväisyyttä kehittämällä kohteen luovutuksen jälkeiseen aikaan sijoittuvien palveluiden tarjontaa. Työn tarkoituksena oli tutkia, millaisia palveluja asiakkaille kannattaa rakennushankkeen yhteydessä tarjota ja kuinka mainitut palvelut voidaan käytännössä toteuttaa, sekä luoda palvelumyynnissä käytettävä sopimusmalli.

Kirjallisuuden pohjalta selvitettiin rakennusurakan ja erityisesti projektinjohtourakoinnin käsitteistöä ja toteutustapoja sekä kiinteistöihin liittyvien palveluiden kauppaa. Rakennushankkeiden sopimusoikeudellinen viitekehys muodostettiin tutkimalla rakennusurakan yleisiä sopimusehtoja ja pääurakoitsijan työn- ja takuuaikaista vastuuta ja velvollisuuksia koskevaa kirjallisuutta.
Virhevastuun lisäksi käsitellään myös lisä- ja muutostöihin liittyviä velvoitteita. Asiakkaiden näkökantoja selvitettiin kyselyllä, jossa vastaajat ilmaisivat mielipiteensä suunniteltujen parannusehdotusten hyödyllisyydestä. Samaan kysymyssarjaan kerättiin vastauksia myös oman yrityksen edustajilta organisaation sisäisten mielipiteiden selvittämiseksi.

Tuloksena saatiin liiketoimintamalli, joka kuvaa takuuajan toimintaa urakoitsijan ja palvelusopimuksen solmineen asiakkaan kannalta. Työhön sisältyy myös mallisopimus, jolla asiakas hankkii takuuaikaiset palvelut urakoitsijalta. Lisäksi työn yhteydessä toteutetun asiakaskyselyn tuloksia voidaan käyttää perustana palveluvalikoiman tulevalle laajentamiselle. Oikeusteknisiä seikkoja tarkasteltiin sopimusmallin edellyttämässä laajuudessa.

Tutkimuksen perusteella rakentajan erityisosaamisen myyminen asiakkaalle palveluiden muodossa on kummankin osapuolen kannalta järkevää. Palveluiden tuottaminen onnistuu ilman suuria ajallisia tai rahallisia panostuksia. Tarjonnassa on syytä painottaa ensisijaisesti keskinäisen yhteydenpidon parantamiseen tähtääviä palveluja. Töiden suoritus voidaan tarvittaessa ulkoistaa kolmannelle osapuolelle. Palvelusopimuksen sisältö täytyy rajata niin, ettei ristiriitoja urakkasopimuksen kanssa synny. Suoritusvelvoitteiden määrittelyyn kannattaa käyttää vakioituja ehtoja ja vakiomuotoisia palvelukuvauksia.