Haku

Elämisen arkea luonnon lähellä

Elämisen arkea luonnon lähellä

Aiheet

Suomalaisten elämä 1800-luvulla ja 1900-luvun alussa oli vahvasti sidoksissa luontoon. Eläimistä, kasveista ja sienistä saatiin niin ravintoa kuin lisätoimeentuloakin. Aineistopaketin valokuvat ja esineet esittelevät suomalaista sääty-yhteiskuntaa ja arjen historiaa 1800-luvulla ja 1900-luvun alussa. Käsiteltäviä teemoja ovat kansankulttuuri, rahvaan ja herrasväen erot, maaseudun ravinnon- ja tulonhankinta sekä yhdistystoiminnan alku. Arjen historiaa lähestytään ihmisen ja luonnon vuorovaikutuksen, erityisesti metsästyksen kautta.

Tallennettuna:

Tavoite:

Pyritään ymmärtämään historialliseen aikaan liittyviä käsitteitä sekä ihmisen toimintaan ja päätöksentekoon vaikuttaneita tekijöitä. Huomiota kiinnitetään ihmisryhmien välisiin eroihin, elannonhankintaan sekä entisajan ihmisten ajattelun tapoihin. Lisäksi harjoitellaan päättelyketjujen muodostamista, aineistontulkintaa ja lähdekritiikkiä.

Yläkoulu

Oppiaineet
  • Historia
    • Sisältöalueet
      • Vuosiluokat 7-9
        • S3 Suomea luodaan, rakennetaan ja puolustetaan
        • S5 Hyvinvointiyhteiskunnan rakentaminen
Laaja-alainen osaaminen
  • L1 Ajattelu ja oppimaan oppiminen
  • L2 Kulttuurinen osaaminen, vuorovaikutus ja ilmaisu
  • L4 Monilukutaito

Kuvien muistiinpanoista löytyy tietoiskuja sekä aiheeseen liittyviä tehtäviä. Aineiston tutkimisen avuksi on laadittu tietoteksti metsästysoloista 1800-luvun ja 1900-luvun alun Suomessa. Tietoteksti löytyy Suomen Metsästysmuseon kotisivuilta.


Rahvaan ruokatalous
Sana rahvas tarkoitti säätyjen ulkopuolisia ihmisiä. Monesti on tarkoitettu myös yhteiskunnan alaluokkia tai ruumiillisen työn tekijöitä. Rahvaan tärkeintä ravintoa olivat viljatuotteet, siis leipä, puuro, velli. Peruna yleistyi 1800-luvun lopulla. Metsästyksellä ja kalastuksella saatiin lisäruokaa.
Vuoden 1868 metsästysasetuksessa määrättiin eläimille metsästys- ja rauhoitusajat, ja vuonna 1898 kiellettiin ansojen käyttö lihariistan metsästyksessä. Kielloista huolimatta rahvas jatkoi vanhojen pyyntitapojen käyttöä, kuten kuvassa olevat miehetkin tekevät. Mieti, miksi lakia ei toteltu ja miksi metsästäjät käyttivät kiellosta huolimatta ansoja, eivätkä aseita?


Ansapyyntiä
Kuvassa on metsäkanalintujen pyyntiin tarkoitettu silmukka-ansa. Päättele, miten pyyntiväline toimi. Minkälaista osaamista 1800-luvun ihmiseltä vaadittiin, että hän onnistui pyynnissään? Voit etsiskellä internetistä tietoa riekkojen ansapyynnistä.


Kristinuskon merkitys ihmisten elämässä
Metsästykseen on liittynyt ikivanhoja taikoja ja uskomuksia, jotka ovat ajan kuluessa muokkautuneet ajan henkeen sopiviksi. Kuvassa olevat linnunpyytäjän ansarihmat saatettiin ottaa mukaan kirkkoon ehtoolliselle tai ne saatettiin piilottaa salaa kolmeksi sunnuntaiksi kirkon portaan alle. Koeta eläytyä 1800-luvun metsästäjän asemaan ja mieti hänen uskonnollisuuttaan. Miksi metsästäjä saattoi piilottaa pyyntivälineensä kirkkoon tai ottaa ne mukaan ehtoolliselle?


Pedot ihmisten arjessa
Suurin osa väestöstä 1800-luvun Suomessa asui maaseudulla joko maanviljelijöinä tai maatilan töitä tehden. Maaseudulla suurpedot olivat ikuinen riesa, kun ne hyökkäilivät karjan kimppuun. Esimerkiksi ajanjaksolla 1858–1862 sudet ja muut petoeläimet tappoivat yhteensä yli 43 000 kotieläintä.
Kuvassa on koiralle tarkoitettu susipanta. Päättele, miten susipanta toimi tai mihin sillä varauduttiin.
Tutki Metsästysmuseon kotisivuilla olevaa tilastoa kirkonkirjojen mukaan susien tappamista ihmisistä vuosien 1770-1881 aikana. Miten kuvailisit muutosta? Mikä voisi selittää sen, ettei ihmisuhreja ole vuoden 1881 jälkeen tiedossa? Mitä lähdekriittisiä ongelmia kirkonkirjojen tietoihin liittyy?


Rahvaan tulonhankinta
Metsästys oli lähes yksinomaan miesten toimintaa. Naisten tehtävä oli ennemmin lastenhoito, ruoanlaitto ja kodinhoito sekä navettatyöt. Miehille taas kuuluivat pelto- ja metsätyöt.
Metsästys ei enää 1800-luvulla ollut pääelinkeino, mutta toi monille lisätuloja. Esimerkiksi rannikolla hylkeenpyynnillä saatua rasvaa eli traania voitiin myydä eteenpäin käytettäväksi lamppuöljynä.
Majava metsästettiin sukupuuttoon ja saukko sukupuuton partaalle. Miksi sellaisia eläimiä, kuten majava, saukko, kettu, näätä tai orava, metsästettiin? Kuvassa on saaliiksi saatujen kettujen lisäksi vesikkoja. Selvitä, mikä on vesikko ja mitä vesikolle on tapahtunut.


Herrasväki ja rahvas
Herrasväellä tai säätyläisillä tarkoitettiin yleensä korkeimpien säätyjen jäseniä, siis aatelistoa, papistoa ja vaurasta porvaristoa. Lisäksi talonpojat muodostivat oman maanviljelijäsäätynsä. 1800-luvulla vain noin 30 % suomalaisista kuului säätyihin.
Tässä ja viereisessä kuvassa on kahden yhteiskuntaluokan ihmisiä: herrasväen metsästäjiä ja ns. rahvaan metsästäjä. Kumpi on kumpi? Mistä tämän voi päätellä? Perustele.
Mieti, miksi vanhoissa valokuvissa ”pönötetään” eli ollaan paikallaan olevassa asetelmassa aktiivisen tekemisen sijaan.

Näytetään 1 - 6 / 8