Haku

Työläisväestö ryhtyy sivistämään itseään

Työläisväestö ryhtyy sivistämään itseään

Aiheet

Tämä Työväen Arkiston aineistopaketti keskittyy sisällissodan (1918) jälkeiseen tilanteeseen. Aineistopaketti tarkastelee, miten sodan hävinnyt osapuoli pääsi jälleen jaloilleen. Yksi näkökulma aiheeseen on työväen sivistystyö erilaisine harraste- ja urheilupiireineen ja opintokerhoineen. Omien tietojen ja taitojen lisääminen ja yhdessä harrastaminen oli voimaannuttavaa työväestön keskuudessa. Kansakoulu-uudistus vuonna 1921 takasi kuuden vuoden koulupolun jokaiselle lapselle. Tämän jälkeen työläislapsi joutui usein suoraan työelämään ja auttamaan perhettä ansaitsemaan; koulussa hankitut tiedot jäivät vajavaisiksi. Työväenjärjestöjen ns. vapaalle sivistystyölle ja muulle kehittävälle harrastustoiminnalle oli tilausta.

Aineistopaketin kuvat kertovat sosiaalidemokraattien vuonna 1919 perustaman Työväen Sivistysliiton (TSL) sivistystyöstä eri paikkakuntien työväenyhdistyksissä ja niiden opintokerhoissa. TSL:n henkilökuntaa kiersi työväenyhdistyksissä luennoimassa ja pitämässä kursseja mm. kunnallistiedosta, taloudesta, kansainvälisistä kysymyksistä, sosialismista, ammattiyhdistysliikkeestä, sielutieteestä ja siveysopista. Aineistopaketissa on mukana myös valokuvia muusta harrastustoiminnasta työväenyhdistyksissä ja työväentaloilla.

Kaikki Työväen Arkiston kuvat ovat CC BY-NC-ND 4.0. -lisenssillä. (Kuvaa saa jakaa, levittää ja näyttää. Nimeä tekijä ja muut nimettäväksi mainitut tahot. Kaupallinen käyttö kielletty. Muokkaaminen kielletty.)

Tallennettuna:

Tavoite:

Aineistopaketti tutustuttaa työväen sisällissodan jälkeiseen sivistystyöhön. Aineistopakettia tutkimalla voi harjaantua käyttämään valokuvia historiallisena lähteenä. Paketin avulla voi pohtia myös yhteisöllisyyden ja harrastustoiminnan merkityksiä ennen ja nykyään.

Oppiaineet
  • Historia
    • Sisältöalueet
      • Vuosiluokat 7-9
        • S1 Teollisuusyhteiskunnan synty ja kehitys
        • S2 Ihmiset muuttavat maailmaa
        • S3 Suomea luodaan, rakennetaan ja puolustetaan
        • S4 Suurten sotien aika
Oppiaineet
  • Historia
    • Moduulit
      • Ihminen, ympäristö ja historia
      • Itsenäisen Suomen historia

Työväenluokkaisen ja sodan hävinneen osapuolen sivistystoimintaa suunnittelemaan ja organisoimaan sosialidemokraattitaustaiset aktiivit perustavat vuonna 1919 Työväen Sivistysliiton (TSL). Sivistystyön ihanteena on avartaa ihmisen näkemyksiä. Se eroaa lähtökohdiltaan agitoivasta propagandasta eli vain yhden ideologian ja viestin tarjoilemisesta.
Kuvassa TSL:n johtoa.


Oppivelvollisuuslaki vuonna 1921 velvoitti kunnat perustamaan kansakouluja, jotta oppivelvollisuuden täyttäminen mahdollistuisi jokaisen lapsen kohdalla. Työläisperheiden lasten tie pysähtyi yleensä oppivelvollisuuden suoritukseen eli kuusivuotiseen kansakouluun, josta lähdettiin suoraan työelämään. Työväen sivistämistyölle oli siis tilausta.


Moni liittyi työväenyhdistyksiin ja ammattiyhdistyksiin, koska ne tarjosivat mukavaa yhdessäoloa ja harrastusmahdollisuuksia. Näissä yhdistyksissä perustettiin opintokerhoja, joissa omia tietoja ympäröivästä maailmasta kartutettiin porukassa työpäivän jälkeen muun yhteisen harrastamisen ohessa.


Työväen Sivistysliiton perustajilla oli ajatus, että työläisväestön sivistystyöhön panostamalla olisi mahdollista saada osaavaa ja sivistynyttä edustusta työläisväestöstä sosiaalidemokraattisiin järjestöihin sekä samalla kunnallisiin ja valtiollisiin vaaleihin ja poliittiseen päätöksentekoon.


Työväen Sivistysliitto tarjosi työväenyhdistysten opintokerholaisille kirjekursseja, opintomateriaaleja ja apuaan kerhojen perustamisiin.

Näytetään 1 - 6 / 11