Haku

Työläiset mukaan vaikuttamaan Suomen asioihin

Työläiset mukaan vaikuttamaan Suomen asioihin

Aiheet

Suomen autonomian aikana valta oli Venäjän keisarilla ja talonpoikais-, porvaristo-, papisto- ja aatelissäädyillä. Säädyt edustivat kansaa säätyvaltiopäivillä, kunnes Suomeen muodostettiin Euroopan modernein kansanedustuslaitos vuonna 1906. Työväen Arkiston aineistopaketti kertoo tarinaa siitä, miten säätyjen ulkopuolella oleva raskasta ja ruumiillista työtä tehnyt luokka heräsi vaatimaan oikeuksiaan ja osallisuutta päätöksentekoon.

Työläisten joukkoja herättelivät eli agitoivat ja johtivat sosialismista ja työväenaatteesta innostuneet aktiivit. Vuonna 1899 perustettiin Suomen Työväenpuolue, joka ryhtyi edistämään vähäväkisen kansanosan asemaa ja vaatimaan osallisuutta valtakunnalliseen politiikantekoon. Puolue vaati kansalle myös mahdollisuutta vaikuttaa paikallisiin asioihin.

Kaikki Työväen Arkiston kuvat ovat CC BY-NC-ND 4.0. -lisenssillä. (Kuvaa saa jakaa, levittää ja näyttää. Nimeä tekijä ja muut nimettäväksi mainitut tahot. Kaupallinen käyttö kielletty. Muokkaaminen kielletty.)

Tallennettuna:

Tavoite:

Aineistopaketin avulla voi tutkia, miten ja miksi työläiset heräsivät vaatimaan oikeuksiaan ja osallisuutta päätöksentekoon 1900-luvun vaihteen Suomessa. Aineistopaketin avulla voi myös harjaantua käyttämään valokuvia historiallisena lähteenä.

Oppiaineet
  • Historia
    • Sisältöalueet
      • Vuosiluokat 7-9
        • S1 Teollisuusyhteiskunnan synty ja kehitys
        • S2 Ihmiset muuttavat maailmaa
        • S3 Suomea luodaan, rakennetaan ja puolustetaan
Oppiaineet
  • Historia
    • Moduulit
      • Ihminen, ympäristö ja historia
      • Itsenäisen Suomen historia
  • Miksi työväki halusi mukaan vaikuttamaan Suomen asioihin?
  • Millä keinoilla työväki ryhtyi vaikuttamaan ennen eduskuntauudistusta? Entä eduskuntauudistuksen jälkeen?
  • Valitse aineistopaketista yksi tai useampi kuva. Tutki missä ja milloin kuva on otettu. Keitä on kuvassa? Pohdi, miksi kuva on otettu. Tutki työläisten vaatteita. Millaisia eroja huomaat vaatetuksessa? Päättele vaatetuksesta, missä asemassa kuvan henkilöt ovat työskennelleet.
  • Tutki valokuvia mielenosoituksista ja lakoista. Mistä syistä työläiset lakkoilivat tai järjestivät mielenosoituksia? Mistä syistä nykypäivänä järjestetään mielenosoituksia tai lakkoja?
  • Löydätkö kuvista lapsia? Minkä ikäisiä he mahdollisesti ovat? Pohdi, miksi lapset ovat kuvissa työntekijöiden joukossa. Miksi lapset mahdollisesti kävivät töissä nuoresta iästään huolimatta?

Raskasta ja ruumiillista työtä tekevä väestönosalla ei ollut omaa edustusta säätyvaltiopäivillä, jossa päätettiin Suomen suuriruhtinaskunnan asioista. Maatyöväkeä Kemiönsaaren Taalintehtaan ruukin alueella istuttamassa metsää vuonna 1895. Taustalla istumassa ruukkitilan herrasväkeä.


Maaseudun tilattomat hakeutuivat 1900-luvun alussa yhä sankemmin joukoin maaseudulta teollisuuskeskittymiin ja kaupunkeihin työhön teollisuuden ja palvelujen pariin. Työn perässä kulkevat miehet löysivät työtä mm. sekatyömiehinä, sahoilla ja kehittyvässä metalliteollisuudessa.


Nuoret naiset lähtivät kaupunkeihin ansaitsemaan elantoaan yleensä palvelustytöiksi perheisiin sekä esimerkiksi tehtaisiin kasvavan tekstiiliteollisuuden palvelukseen.


Eri paikkakuntien työväenyhdistyksissä ja niiden ylläpitämissä huoneistoissa eli työväentaloissa keräännyttiin yhteen viettämään vapaa-aikaa ja harrastamaan sekä kuulemaan ja keskustelemaan työväenaatteesta ja sosialismista.


Vuonna 1899 perustettiin Suomen Työväenpuolue poliittiseksi yhteenliittymäksi edistämään työläisten vaikutusmahdollisuuksia ja oikeuksia, esimerkiksi ajamaan yleistä ja yhtäläistä äänioikeutta. Tämä kuva on Forssan puoluekokouksesta, jossa nimi muutettiin Suomen Sosialidemokraattiseksi Puolueeksi uuden puolueohjelman myötä.


Ennen edustuksellista demokratiaa ja yleistä ja yhtäläistä äänioikeutta kansalaiset pyrkivät vaikuttamaan omalla aktivismillaan: yhteenliitymällä yhdistyksiin, puhujatilaisuuksia ja mielenosoituksia järjestämällä, keskustelemalla ja kirjoittamalla lehtiin. Mielenosoitus yleisen ja yhtäläisen äänioikeuden puolesta Tampereella kesällä 1905.

Näytetään 1 - 6 / 18