Nykypuhelin on kooltaan suuri, ja kantaa sisällään hurjan määrän erilaisia ominaisuuksia. Se toimii porttina internetiin, näyttää ajan, auttaa pitämään kalenterit synkronoituna ja ystävät napin painalluksen päässä. Tärkeät hetket tallentuvat kameralla, taskulamppu valaisee pimeää lenkkipolkua ja lounaan pystyy tilaamaan kotiovelle.

Kännykät ovat käyneet läpi monia muodonmuutoksia ennen nykytilaan päätymistä. Välillä ihanteena on ollut mahdollisimman pieni koko, näppäimistö oli hyvin pitkään fyysisinä nappeina ja kännykkää pystyi muokkaamaan itse vaihtamalla siihen vaikkapa uudet kuoret.

Vuonna 2018 kännykässä on:
kosketusnäyttö, värit, internet
puhelin, tekstiviestit, sähköposti
kamera, videokamera, musiikkisoitin, kello, herätyskello, kalenteri, reittiopas
some (esim. TikTok, WhatsApp, SnapChat, Discord, Messenger, Youtube)
pelit, musiikki, bussikortti, lähimaksu, pankkipalvelut
kauppojen ja palveluiden omat sovellukset (appsit)

Millaisia sovelluksia puhelimesta löytyi vuonna 2018?

Katso video tästä: https://youtu.be/cFh6WTsUUvc

Nopeasti piirretty mielikuvakartta (mindmap) vuodelta 2013 kännykän käyttötarkoituksista ja kännykästä ilmiönä. Tuolloin kännykän käyttöön tunnistettiin liittyvän ainakin seuraavat mielleyhtymät:

• valokuvaus
• video
• puhelut
• elämän siirtyminen puhelimeen
• "livephone" (kavereiden reaaliaikaiset päivitykset jne.)
• viihdekäyttö (pelaaminen, musiikki, radio)
• Facebook, Twitter
• tekstiviestit
• internet-surffailu
• matkaliput
• paikantaminen (kartat, geokätköily)

HTC Hero on taiwanilaisen älypuhelinvalmistajan vuonna 2009 julkaisema puhelinmalli, jossa hyödynnettiin Android-käyttöjärjestelmää. Internet-yhteys mahdollisti nopean viestinvaihdon, kun puhelimeen tuli ryhmäviestejä tukevia sovelluksia. Varhaisiin älypuhelimiin oli jo mahdollista ladata monia tuttuja viestintäsovelluksia, kuten esimerkiksi WhatsApp tai Messenger, mutta ihmiset käyttivät edelleen paljon puhelimen omia tekstiviestejä. Puhelimesta valmiiksi löytyvät ohjelmat olivat suosittuja, koska Android-kauppapaikka oli vielä alkutekijöissään. Android-kauppapaikalla ja iPhone-kauppapaikalla tarjolla olevat sovellusvalikoimat myös erosivat paljon toisistaan.

Kännyköiden omat kamerat olivat vielä heikkolaatuisia verrattuna digikameroihin. Sosiaalista mediaa varten laatu oli kuitenkin riittävä, ja ihmiset alkoivat jakaa enemmän omia kuvia somealustoilla, kuten Instagramissa ja Facebookissa. Myös kavereille ryhdyttiin laittamaan enemmän kuvallisia viestejä, kun älypuhelimet yleistyivät. Katso täältä, miltä kännykkä näytti ollessaan päällä. Kännykästä löytyi myös tuttuja sovelluksia.

Vuonna 2012 kännykässä on:
kosketusnäyttö ja muutama fyysinen näppäin, värit, internet, Android-kauppapaikka
puhelin, tekstiviestit, sähköposti
kamera, videokamera, musiikkisoitin, kello, herätyskello, kalenteri, reittiopas
some, mm. WhatsApp, Messenger
kauppapaikalta ladattavat pelit

Kosketusnäytölliset puhelimet kävivät jonkin aikaa kamppailua näppäimistöpuhelimien kanssa. Fyysistä näppäimistöä käyttävät puhelimet koettiin paremmiksi pitkien viestien, kuten sähköpostien, kirjoittamista varten. Asiasta keskusteltiin paljon Suomessa, jossa kosketusnäytön käyttäminen kylmällä ilmalla vaati hanskojen poisottamista.

Nokia N-Gage on vuonna 2003 ilmestynyt matkapuhelin, jolla Nokia yritti päästä mukaan käsikonsolimarkkinoille. Vaikka itse laite oli floppi niin käyttökokemuksen kuin myyntienkin osalta, N-Gagen merkitys suomalaiselle mobiilipeliteollisuudelle oli suuri. Kaikki tuon ajan suuret pelifirmat tekivät laitteelle pelejä, mikä kantoi ne yli vaikeiden aikojen.

Konseptina N-Gage muistutti myöhempää ja huomattavasti paremmin menestynyttä Applen ensimmäisen sukupolven iPhonea vuodelta 2007. N-Gagesta puuttui vain kosketusnäyttö ja digitaalinen sovelluskauppa. N-Gage epäonnistui kaupallisesti, koska lopullisessa tuotteessa oli yksinkertaisen huonosti toteutettuja ominaisuuksia. Puheluiden aikana puhelinta täytyi pitää huvittavasti sivuttain ohut reuna korvaa vasten, ja pelimuistikorttien paikka oli sijoitettu akun alle, joten laite piti sammuttaa ja purkaa osiin aina peliä vaihtaessa. Katso täältä, miltä N-Gagen viestivalikko näytti. N-Gage-puhelimesta löytyi myös mediavalikko, jonka kautta pystyi katsomaan mm. videoita ja ottamaan ruutukaappauksia.

Vuonna 2005 kännykässä on:
värillinen näyttö, fyysiset näppäimet
puhelin, tekstiviestit, sähköposti
kello, herätyskello, kalenteri, musiikkisoitin, videosoitin
pelit (viedään puhelimeen pienten muistikorttien avulla)
ruutukaappausten otto ja tallentaminen, kuvapankki

Nokia 3100 on kestävä peruspuhelin, jota käytettiin paljon esimerkiksi työpuhelimena. Se on kooltaan kompakti, mutta näyttö on värillinen ja puhelimesta löytyvät kaikki käytön kannalta olennaiset ominaisuudet: puhelut, tekstiviestit, multimediaviestit sekä ennakoiva tekstinsyöttö.

Puhelimella pystyi käyttämään internetiä, mutta se tapahtui varhaisen WAP-teknologian avulla, mikä tarkoitti sivujen selaamista pieneltä ruudulta pääasiassa tekstimuodossa. Ihmiset käyttivätkin ominaisuutta pääasiassa sähköpostien lukemiseen. WAP-teknologia mahdollisti myös mobiilipelien ostamisen ja lataamisen netistä, mutta pelien toimivuudesta eri Nokian puhelimien kanssa ei ollut aina varmuutta.

Tekstiviestien pituus oli rajattu 160 merkkiin, mutta viestit voivat olla moniosaisia. Käytännössä operaattori laskutti jokaisesta 160 merkin ylittävästä sanasta uuden tekstiviestin hinnan. Rajallinen merkkimäärä pakotti käyttäjänsä uusiin, luoviin viestinnällisiin ratkaisuihin. Voit katsoa täältä miltä kännykän viestivalikko näytti, ja miltä tekstiviestit näyttivät puhelimessa.

Vuonna 2003 kännykässä on:
värillinen näyttö, fyysiset näppäimet
puhelin, tekstiviestit, sähköposti
kello, herätyskello, kalenteri
kolme puhelimen mukana tullutta peliä, mahdollisuus tallentaa kuvia (.gif, .jpg)

Nokia 3310 oli aikanaan hyvin suosittu puhelinmalli. Se on myöhemmin innoittanut lukuisia internet-meemejä, joista useat vitsailevat etenkin 3310-mallin poikkeavalla kestävyydellä.

Puhelimessa oli ennakoiva tekstinsyöttö. Järjestelmä oppi yleisimmin käytetyt sanat ja osasi ehdottaa niitä kirjoittajalle, mikä nopeutti tekstiviestien kirjoittamista. Puhelimista löytyi myös pikseligrafiikalla toteutettuja kuvaviestejä, joiden oheen pystyi kirjoittamaan lyhyen viestin. Myös perinteisiä merkeistä koostuvia hymiöitä pystyi valitsemaan valmiista listasta osaksi viestiä. Voit katsoa täältä millainen tekstiviestivalikko puhelimessa oli, miltä tekstiviestilistaus ja tekstiviestien sisällöt näyttivät.

Vuonna 2000 kännykässä on:
mustavalkoinen näyttö, fyysiset näppäimet
puhelin, tekstiviestit
kello, herätyskello, kalenteri
kolme puhelimen mukana tullutta peliä, soittoäänten säveltäminen
mahdollisuus vaihtaa näytöllä näkyvä logo

Nokia 5110 on vuonna 1998 julkaistu matkapuhelinmalli, josta tuli hyvin suosittu myös nuorison keskuudessa. Sen ominaisuuksiin kuului puheluiden ja tekstiviestien lisäksi myös legendaarinen matopeli, joka helpotti tylsää arkea.

Puhelinten käyttäjät huomasivat nopeasti, että tekstiviesti tuli usein edullisemmaksi kuin puhelun soittaminen. Tekstiviestillä oli muitakin etuja. Se voitiin vastaanottaa huomaamattomasti ja läsnäolijoita häiritsemättä. Tekstiviesti jäi puhelimen muistiin ja siihen voitiin vastata silloin, kuin se parhaiten sopi. Puhelimissa oli kuitenkin rajoitetusti tilaa viesteille ja jokainen tekstiviesti vei yhden muistipaikan, joten tärkeitä ja merkityksellisiä viestejä saatettiin kirjata ylös vaikkapa vihkoihin.

Vuonna 1998 kännykässä on:
mustavalkoinen näyttö, fyysiset näppäimet
puhelin, tekstiviestit
kello, herätyskello
kolme kännykän mukana tullutta peliä, soittoäänen vaihto

Matkapuhelinten väliset tekstiviestit (SMS-viestit, Short Message Service) yleistyivät nopeasti ihmisten välisessä viestinnässä 1990-luvun puolivälissä. Ensimmäinen päätelaite, joka tuki helppokäyttöisiä kaksisuuntaisia tekstiviestejä, oli Nokia 2110. Se julkistettiin helmikuussa 1994.

Ennen 2110:aa käytössä olleet puhelimet kykenivät joko vain näyttämään saapuvat viestit tai viestien lähettäminen oli vaivalloista. GSM-verkoissa välitettiin aluksi vain yksisuuntaisia viestejä, ja niiden avulla sai vaikkapa tiedon puhelinvastaajaan jätetystä viestistä. Puhelinoperaattorit kehittivät aluksi juurikin yksisuuntaisiin viesteihin perustuvia palveluita, kuten uutisia ja tilannetiedotuksia.

Vuonna 1994 kännykässä on:
mustavalkoinen näyttö, fyysiset näppäimet
puhelin, tekstiviestit
kello