Search

Tietoa kaikelle kansalle

Tietoa kaikelle kansalle

Subjects

Tässä kokonaisuudessa tutustutaan suomalaisen tiedonvälityksen historiaan sekä mediakulttuuriin sanomalehden ja jakelutyön näkökulmasta. Sanomalehti on pitkään ollut suomalaisen tiedonvälityksen ja uutiskulttuurin keskeinen väline. Sanomalehti on tuonut kotimaan ja ulkomaan uutisia kaikkiin Suomen kolkkiin. Sanomalehdellä on ollut keskeinen rooli suomalaisen sivistyksen ja demokratian edistäjänä.

Monille paperisen sanomalehden saapuminen kotiin on edelleen itsestäänselvyys. Sanomalehti ei kuitenkaan tule kotiin, vaan se tuodaan. Lehden jakaminen on ollut tiedonvälityksen kannalta keskeistä, mutta usein näkymätöntä työtä. Digitalisaation ja 2000-luvun mediamurroksen myötä perinteisen paperisanomalehden asema on kuitenkin murtumassa. Uutisten ja tiedon siirtyminen verkkoon on jo muuttanut suomalaista mediakulttuuria ja muutos on edelleen kiihtymässä. Tämä vaikuttaa ihmisten tapoihin kuluttaa mediaa ja muuttaa tiedonvälitykseen perinteisesti liitettyjä ammatteja. Paketti antaa työkaluja ja edellytyksiä tiedonvälityksen merkitysten ja yksilön oman medioiden käytön käsittelyyn.

Saved in:

Tieto muuttaa yhteiskuntaa

Study objective:

Tehtäväpaketin tavoitteena on auttaa oppilaita ymmärtämään tiedonvälityksen tärkeyttä, merkityksiä ja edellytyksiä yhteiskunnallisessa toiminnassa. Lisäksi paketti tarjoaa työkaluja oppilaiden oman mediasuhteen pohdintaan. Paketit ja tehtävät voi toteuttaa yksittäin tai järjestyksessä. Ne soveltuvat sekä ryhmätyöhön että itsenäiseen työskentelyyn.

Subjects
  • Historia
    • Contents
      • Grade 7-9
        • S1 Teollisuusyhteiskunnan synty ja kehitys
        • S2 Ihmiset muuttavat maailmaa
        • S3 Suomea luodaan, rakennetaan ja puolustetaan
        • S5 Hyvinvointiyhteiskunnan rakentaminen
  • Yhteiskuntaoppi
    • Contents
      • Grade 7-9
        • S1 Arkielämä ja oman elämän hallinta
        • S2 Demokraattinen yhteiskunta
Subjects
  • Historia
    • Modules
      • Ihminen, ympäristö ja historia
      • Itsenäisen Suomen historia
  • Yhteiskuntaoppi
    • Modules
      • Suomalainen yhteiskunta
  1. Tutki kuvia sanomalehtikasoista ja sanomalehden lukijoista. Tiedon liikuttaminen on ollut entistaikaan työlästä ja hankalaa. Missä muodossa sinä saat uutisesi ja tietoa maailmasta tänä päivänä? Luetko sinä tai joku perheessäsi paperista sanomalehteä? Miten nykypäivän tiedonvälitys eroaa entisestä kuvien perusteella?

  2. Tutki postikarttaa vuodelta 1897. Punaiset pisteet ovat Postin toimipaikkoja. Missä päin Suomea toimipaikkoja oli eniten ja missä vähiten? Mistä luulet tämän johtuvan? Olivatko eri alueilla asuvat suomalaiset tasa-arvoisia tiedonvälityksen suhteen? Millaisia esteitä tiedonvälitykselle on tänä päivänä?

  3. Erityisesti maaseudulla postia ja lehtiä ei yleensä kannettu kotiin, vaan ne oli noudettava itse postikonttorista. Tutki postikonttorin kilpeä ja selvitä minä aikoina konttori oli auki. Selvitä miten paikkakuntasi postit ovat auki tänä päivänä. Mitä postia sinulle toimitetaan kotiin? Mistä noudat sellaiset lähetykset, joita ei toimiteta kotiin?

  4. Tarkastele ajoneuvoja ja teknologioita, joilla sanomalehtiä ja muuta postia on Suomessa eri aikoina kuljetettu. Miten uskot teknologian kehityksen vaikuttaneen postin ja lehtien kulkuun? Millaisilla teknologioilla postia, uutisia ja viestejä tuodaan kotiisi tänä päivänä? Entä tulevaisuudessa?

  5. Mitä taitoja tarvitset, kun käytät erilaisia medioita? Millaisia taitoja ja tietoja tarvitset kun käytät sanomalehteä? Entä millaisia taitoja ja tietoja tarvitset kun käytät medioita tietokoneella tai kännykällä?

  6. Mikä on sinulle tärkein media? Mitä tekisit, jos se joku päivä lakkaisi toimimasta? Keskustelkaa, miltä tuntuisi elää viikko ilman luotettavaa tietoa maailman tai oman lähiympäristösi tapahtumista. Miten vapaa tiedonvälitys edesauttaa ihmisten mahdollisuuksia toimia ja vaikuttaa yhteiskunnassa?


Entisaikaan tiedon määrä on käsin kosketeltava. Sanomalehtien tilaajamäärät kasvoivat Suomessa II maailmansodan jälkeen ja saavuttivat huippunsa 1990-luvun alussa. Sanomalehtiin käytetyn paperin ja niiden kuljettamiseen vaaditun logistiikan määrä oli valtava. Nykyisin vastaava tietomäärä kulkee mukana esimerkiksi matkapuhelimissa.


Sanomalehtiruuhkaa Seinäjoen vanhan postitalon pihassa 1949. Lehtien liikuttamiseen tarvittiin päivittäin useiden työntekijöiden panosta. Sittemmin sanomalehtien parissa työskentelevien henkilöiden määrä on kääntynyt laskuun, kun paperilehtien tilausmäärät ovat romahtaneet.


Postimiesliiton lakko seisautti lehdenjakelun vuonna 1955. Lakon aikana kaikki tilaajat eivät saaneet lehtiään eivätkä siksi pystyneet lukemaan uutisia. Armeija kutsuttiin apuun auttamaan valtavien lehtinippujen siirtämisessä.


Tiedonvälityksen tarve kasvoi 1900-luvun mittaan niin suureksi, että tietomäärän kuljettamiseen vaadittiin valtavaa työpanosta. Yksittäisen postinkantajan lehtinippujen yhteispaino saattoi ylittää jopa 30 kg. Lehdet oli silti toimitettava innokkaille lukijoille vuodenajasta ja säästä riippumatta.

Jyväskylän postinkantajia Show detailed view

Valokuvaamo Päijänne, valokuvaamo

1926

Postilaiset lukevat painotuoretta lehteä. Paperisen sanomalehden lukeminen on ollut suomalaisille tärkeä osa arkea 1800-luvulta lähtien.


Suomi on harvoja maita, joissa paperinen sanomalehti kannetaan tilaajille kotiin. Muualla Euroopassa päivän lehti ostetaan yleensä irtonumerona kioskista. Postimies Savén nautti lehdestä tauollaan Haapamäen Posti- ja lennätinkonttorissa 1960.

1 - 6 results of 13

Kimppuun ja liikkeelle!

Study objective:

Tehtäväpaketin tavoitteena on auttaa oppilaita ymmärtämään tiedonvälityksen tärkeyttä, merkityksiä ja edellytyksiä yhteiskunnallisessa toiminnassa. Lisäksi paketti tarjoaa työkaluja oppilaiden oman mediasuhteen pohdintaan. Paketit ja tehtävät voi toteuttaa yksittäin tai järjestyksessä. Ne soveltuvat sekä ryhmätyöhön että itsenäiseen työskentelyyn.

Subjects
  • Historia
    • Contents
      • Grade 7-9
        • S1 Teollisuusyhteiskunnan synty ja kehitys
        • S2 Ihmiset muuttavat maailmaa
        • S3 Suomea luodaan, rakennetaan ja puolustetaan
        • S5 Hyvinvointiyhteiskunnan rakentaminen
  • Yhteiskuntaoppi
    • Contents
      • Grade 7-9
        • S1 Arkielämä ja oman elämän hallinta
        • S2 Demokraattinen yhteiskunta
Subjects
  • Historia
    • Modules
      • Ihminen, ympäristö ja historia
      • Itsenäisen Suomen historia
  • Yhteiskuntaoppi
    • Modules
      • Suomalainen yhteiskunta
  1. Tutustukaa aineistopaketin kuviin. Näette niissä erilaisia sanomalehteen liittyviä töitä. Pohtikaa millaisia ammatteja kuvissa näkyy. Mitä muita töitä tai tehtäviä sanomalehden valmistamiseen ja jakamiseen liittyy?

  2. Kotiin jaettavan paperisen sanomalehden tulevaisuus on epävarma. Mitä näille ammateille käy tulevaisuudessa, jos paperinen sanomalehti katoaa?

  3. Tarkastelkaa kuvia postin- ja lehdenjakajista tarkemmin. Kiinnittäkää erityisesti huomiota ihmisten ulkonäköön, vaatetukseen ja työvälineisiin. Pohtikaa niiden perusteella, miksi työ oli entisaikaan raskasta? Millaiset asiat vaikuttavat työn raskauteen? Selvittäkää miten työn raskautta ja työolosuhteita säännellään nykyaikana.

  4. Pohtikaa millaisia asioita valokuvista ei voi päätellä.

  5. Valtaosa sanomalehdistä jaetaan aamun pikkutunneilla. Kuvittele työskenteleväsi varhaisjakelijana ja vastaa kysymyksiin:

    A. Mihin aikaan vuorosi alkaa?
    B. Varhaisjakelijan työ on yksinäistä - kaipaatko työkavereita vai pidätkö itsenäisestä työskentelystä?
    C. Mikä työssäsi on haastavaa?
    D. Mikä työssäsi on mukavaa?
    E. Miten otat huomioon työskentelyn eri vuodenaikoina?
    F. Työvuorosi loppuu, kun aamun viimeinen lehti on jaettu. Mitä teet sen jälkeen?

  6. Näet kuvissa myös postia ja sanomalehtiä jakavia lapsia. Nykypäivänä lapsityön teettäminen on kielletty laissa. Pohdi, miksi lapsia käytettiin sanomalehden jakelijoina? Selvittäkää millaisia oikeuksia lapsilla on työnteon suhteen nykypäivän Suomessa.

  7. Nykyisin varhaisjakelua tekevät usein nuoret, opiskelijat ja maahanmuuttajataustaiset ihmiset. Tutki aineistopaketin viimeistä kuvaa "Varhaisjakelua Kotkassa". Voisitko sinä kuvitella tekeväsi varhaisjakelijan töitä? Miksi voisit ja miksi et?


Lehtiliikenteen yhä paisuessa perustettiin sanomalehtipostikonttori Helsinkiin 1926. Se välitti sekä pääkaupunkiseudun että ulkomailta tilattuja lehtiä muualle Suomeen. Konttorissa painettiin myös lehtien osoitelipukkeet ja toimitettiin lehdet juna- ja autokuljetuksin eri puolille maata. Sanomalehtipostikonttori toimi Helsingin pääpostitalossa vuosina 1938–1970.


Ulkomailta saapuvat lehdet oli lajiteltava ja niihin oli merkittävä vastaanottajien osoitteet ennen kuin ne voitiin lähettää jaettavaksi. Suuria lehtikasoja siirreltiin trukeilla.


Painotuoreet sanomalehdet siirretään valmiina nippuina jakeluautoon, josta ne toimitetaan jakelulaatikoihin. Varhaisjakelijat hakevat lehdet laatikoista ennen kuin lähtevät kierrokselleen.


Osa sanomalehdistä toimitetaan perille päiväjakelussa. Näin toimitaan erityisesti silloin, kun lehti on toimitettava pitkän matkan päähän tai syrjäiseen paikkaan. Tällöin sanomalehti lajitellaan muun postin mukaan.


Maaseudulla postia kuljettivat 1900-luvun alkupuolella maalaiskirjeenkantajat. Postin kannossa käytettiin toisinaan apuna myös lapsia ja nuoria. Työ oli raskasta ja kuljettavat matkat saattoivat venyä jopa 10-20 kilometrin mittaisiksi. Palkka oli olematonta.


Sanomalehtien jakamiseen on käytetty myös lapsityövoimaa. Ensimmäisenä oman erillisen lehtien kotiinkannon järjesti vuonna 1864 Hufvudstadsbladet, joka palkkasi 12–15-vuotiaita poikia lehdenjakajiksi. Varsinkin maaseudulla lapset avustivat lehdenjaossa viikonloppuisin ja lomakausina ainakin 1960-luvulle saakka.

1 - 6 results of 12