Haku

Tarinoita torin alta

Tarinoita torin alta

Aiheet

Vuonna 2013 Lahden kauppatorilla järjestettiin laajimmat arkeologiset kaivaukset, mitä Suomessa oli koskaan aiemmin tehty. Tutkimuksen kohteena oli vuonna 1877 tulipalossa tuhoutunut Lahden kylä ja tämän aiemmat asutusvaiheet. Historiallisten lähteiden perusteella Lahden kylä on ollut asuttuna jo vuonna 1445 ja sijainnut merkittävän kulkureitin, Hämeenlinnasta Viipuriin johtaneen Ylisen Viipurintien, varrella. Kylän palon jälkeen alue asemakaavoitettiin ja paikalle rakentui 1800-luvun lopussa ensin kauppalan ja sittemmin Lahden kaupungin tori ja tätä ympäröivä ruutukaavakeskusta.

Arkeologisissa tutkimuksissa löytyi satoja tuhansia yksittäisiä esineitä, joista Lahden kaupunginmuseon kokoelmiin taltioitiin hiukan yli 2100 esinettä. Tarinoita torin alta -kokonaisuuden aineistopaketit koostuvat näistä museon kokoelmissa olevista esineistä. Esineet ovat katkelmallisia, tulen, kosteuden ja ajan runtelemia, mutta tutkijoille nämä kertovat tarinaa kylän historiasta niin arjesta, yhteyksistä maailmalle kuin yhteiskunnassa tapahtuvista muutoksistakin. Aineistopakettien avulla voi tutustua arkeologin silmin ja sirpaleiden avulla hämäläisen maaseutukylän elämään aina keskiajalta 1800-luvun lopulle asti.

Tallennettuna:

Arjen esineet kertovat menneestä

Tavoite:

Tutustutaan historiallisen lähdeaineiston ulottuvuuksiin ja historiantutkimuksen lähtökohtaan, jonka mukaan menneestä pyritään muodostamaan mahdollisimman luotettava kuva saatavilla olevan todistusaineiston perusteella. Kehitetään historian tekstitaitoja: taitoa lukea ja analysoida menneisyyden toimijoiden tuottamia lähteitä sekä tehdä päteviä tulkintoja niiden tarkoituksesta ja merkityksestä.

Alakoulu

Oppiaineet
  • Äidinkieli ja kirjallisuus
    • Oppimäärät
      • Suomen kieli ja kirjallisuus
        • Sisältöalueet
          • Vuosiluokat 3-4
            • S3 Tekstien tuottaminen
        • Tavoitteet
          • Vuosiluokat 3-4
            • T10 kannustaa ja ohjata oppilasta kielentämään ajatuksiaan ja harjoittelemaan kertovien, kuvaavien, ohjaavien ja yksinkertaisten kantaa ottavien tekstien tuottamista, myös monimediaisissa ympäristöissä
            • T12 kannustaa oppilasta kehittämään tekstin tuottamisen prosesseja ja taitoa arvioida omia tekstejä, tarjota mahdollisuuksia tekstien tuottamiseen yhdessä, rakentavan palautteen antamiseen ja saamiseen, ohjata ottamaan huomioon tekstin vastaanottaja sekä toimimaan eettisesti verkossa yksityisyyttä ja tekijänoikeuksia kunnioittaen
  • Historia
    • Sisältöalueet
      • Vuosiluokat 3-4
        • S3 Keskiaika
        • S5 Suomi osana Ruotsia
    • Tavoitteet
      • Vuosiluokat 3-4
        • T2 johdattaa oppilasta tunnistamaan erilaisia historian lähteitä
        • T3 ohjata oppilasta havaitsemaan historiatiedon tulkinnallisuuden
        • T7 auttaa oppilasta tunnistamaan muutoksia oman perheen tai yhteisön historiassa sekä ymmärtämään, miten samat muutokset ovat voineet tarkoittaa eri asioita eri ihmisille
  • Ympäristöoppi
    • Sisältöalueet
      • Vuosiluokat 3-4
        • S5 Luonnon rakenteet, periaatteet ja kiertokulut
        • S6 Kestävän tulevaisuuden rakentaminen
    • Tavoitteet
      • Vuosiluokat 3-4
        • T14 ohjata oppilasta hankkimaan luotettavaa tietoa, ilmaisemaan perustellen erilaisia näkemyksiä sekä tulkitsemaan ja arvioimaan kriittisesti tietolähteitä ja näkökulmia
  1. Valitse kokonaisuudesta 3 sellaista esinettä, jotka tunnistat. Vastaa jokaisen esineen osalta kysymyksiin a-g. Saat näkyviin tarkempia tietoja esineestä (mm. esineen koko), kun klikkaat sen nimeä.
    a. Minkä esineen / minkä esineen osat valitsit?
    b. Mihin sitä on käytetty? Kuka on saattanut käyttää sitä (esim. kuka tahansa, lapsi, aikuinen vai jonkun tietyn työn tekijä)?
    c. Mistä materiaalista se on tehty?
    d. Onko samankaltaisia esineitä käytössä edelleen?
    e. Miltä vuosisadalta tai -kymmeneltä sen arvellaan olevan?
    f. Mitä voisi päätellä silloin, jos samanlaisia esineitä löytyy suunnilleen samasta paikasta vain yksi? Mitä voi päätellä silloin, jos suunnilleen samasta paikasta löytyy monta samanlaista esinettä?
    g. Voiko esineen tai useamman vastaavan esineen perusteella tehdä päätelmiä niiden löytöpaikasta? (Esim. jos samasta paikasta löytyy useita sellaisia esineitä, joita käytetään sisätiloissa, siitä saatetaan päätellä, että paikalla on sijainnut vaikkapa asuinrakennus.)

  2. Mikä kokonaisuuden esineistä on mielestäsi vaikein tunnistaa? Miksi?

  3. Mikä kokonaisuuden esineistä on mielestäsi kiinnostavin? Miksi?

  4. Tutki valitsemaasi esinettä, esim. veistä.
    a. Mitä esineelle on tapahtunut ajan myötä?
    b. Mikä on todennäköisesti aiheuttanut muutoksen (esim. lämpö tai tuli, vesi, ihminen)?
    c. Laske esineen ikä (suunnilleen). Onko esineessä tapahtunut muutos mielestäsi suuri vai pieni, kun vertaat sitä esineen ikään?
    d. Miksi esine (tai sen osat) ovat säilyneet tähän asti?

  5. Mieti esineitä, joita sinulla on omassa huoneessasi.
    a. Minkä esineen arvioit säilyvän pisimpään? Miksi? Kuinka pitkään arvioit sen säilyvän?
    b. Minkä arvioit säilyvän lyhyimmän ajan? Miksi?

  6. Valitse kokonaisuudesta yksi esine. Kirjoita tarina, jossa kyseinen esine on mukana jollakin tavalla. Voit valita mukaan myös useita kokonaisuudessa olevia esineitä.
    Apukysymyksiä tarinan kirjoittamiseen:
    a. Kertooko tarinasi menneisyydestä vai nykyisyydestä?
    b. Kuka esineen omistaa? Mihin sitä käytetään?
    c. Miten esine päätyy siihen, mistä se on löydetty?


Kampa löytyy melkein jokaisesta kodista, taskusta tai käsilaukusta. Ehjää kampaa voit tarkastella täältä.


Metallisia työkaluja täytyy aika ajoin teroittaa hiomalla niiden terää liippakiveä vasten. Liippakiveä kostutetaan teroittamisen aikana runsaalla vedellä. Liippakiven valmistamisesta löytyy kuva täältä.


Sulaneesta lasiesineestä on vaikeaa saada selville, miltä se on näyttänyt ehjänä. Ennen tulen sulattavaa vaikutusta se on voinut näyttää esimerkiksi tältä.


Hevosenkenkä on löydetty Lahden kylästä, jonka läpi kulki keskiajalta lähtien vilkasliikenteinen Ylinen Viipurintie. Tie oli nimensä mukaisesti pohjoisempi versio reitistä Hämeestä Viipuriin. Tietä pitkin kuljettiin hevosella tai kävellen.

Uutena kiiltelevää hevosenkenkää voit tutkia täältä.

Näytetään 1 - 6 / 20

Käsityötä, kauppaa ja teollisuutta muuttuvassa yhteiskunnassa

Tavoite:

Tutustutaan historiallisen lähdeaineiston ulottuvuuksiin ja historiantutkimuksen lähtökohtaan, jonka mukaan menneestä pyritään muodostamaan mahdollisimman luotettava kuva saatavilla olevan todistusaineiston perusteella. Kehitetään historian tekstitaitoja: taitoa lukea ja analysoida menneisyyden toimijoiden tuottamia lähteitä sekä tehdä päteviä tulkintoja niiden tarkoituksesta ja merkityksestä. Tutustutaan esine-esimerkkien kautta elinkeinorakenteen muutokseen ja palveluammattien yleistymiseen sekä kaupungistumiseen. Tutustutaan tuotteiden valmistamisessa tapahtuneisiin muutoksiin ja pohditaan käsityöosaamisen merkitystä yhteiskunnassa ja omassa elämässä. Tutustutaan materiaaleihin ja hyödynnetään esineistöä ideoinnin lähteenä.

Yläkoulu

Oppiaineet
  • Historia
    • Sisältöalueet
      • Vuosiluokat 7-9
        • S1 Teollisuusyhteiskunnan synty ja kehitys
        • S5 Hyvinvointiyhteiskunnan rakentaminen
    • Tavoitteet
      • Vuosiluokat 7-9
        • T8 kannustaa oppilasta tulkintojen tekemiseen
        • T11 harjaannuttaa oppilasta käyttämään erilaisia lähteitä, vertailemaan niitä ja muodostamaan oman perustellun tulkintansa niiden pohjalta
  • Käsityö
    • Sisältöalueet
      • Vuosiluokat 7-9
        • S1 Innovointi
        • S2 Muotoilu
        • S7 Yrittäjämäinen oppiminen
    • Tavoitteet
      • Vuosiluokat 7-9
        • T6 ohjata oppilasta käyttämään tieto- ja viestintäteknologian mahdollisuuksia käsityön suunnittelussa, valmistuksessa ja dokumentoinnissa, sekä yhteisöllisen tiedon tuottamisessa ja jakamisessa
        • T7 ohjata oppilasta tuntemaan käsityön, kädentaitojen ja teknologisen kehityksen merkitys omassa elämässään, yhteiskunnassa, yrittäjyydessä ja muussa työelämässä
  1. Ryhmittele esineitä ryhmiin a-c (muutama esine jokaiseen ryhmään).
    a. Maatalouteen liittyviä esineitä
    b. Kauppaan liittyviä esineitä
    c. Palveluammatteihin liittyviä esineitä

  2. Valitse kokonaisuudesta 3 esinettä. Vastaa jokaisen esineen osalta kysymyksiin a-f. Saat näkyviin tarkempia tietoja esineestä (mm. esineen koko) ja sen löytöyhteydestä, kun klikkaat esineen nimeä tai kuvan oikeassa nurkassa olevaa muistiinpanoa.
    a. Mikä esine on (tai on ollut)? Mihin sitä on käytetty?
    b. Mistä materiaalista se on tehty?
    c. Miltä vuosisadalta tai -kymmeneltä sen arvellaan olevan?
    d. Kuka (minkä ammatin edustaja) on todennäköisesti valmistanut esineen tai onko esine mahdollisesti valmistettu teollisesti?
    e. Kuka valmistaa esineen nykyvastineita tai missä niitä valmistetaan (vai valmistetaanko sellaisia enää)? Mistä muutos johtuu?
    f. Etsi (esim. Finna.fi tai verkosta) kuva esineen nykyvastineesta eli esineestä, jota nykyään käytetään esineen käyttötarkoitusta vastaavassa tehtävässä.

  3. Tutki keramiikka-astioiden (ei lasiastioiden) paloista koostuvien löytöjen tarkempia tietoja. Paloissa on nähtävissä astiat valmistaneiden tehtaiden leimoja tai niiden osia.
    a. Päättele (mikäli nimestä näkyy vain osa) ja listaa astiat valmistaneet tehtaat.
    b. Mitkä mainituista tehtaista ovat Suomesta, mitkä muualta?
    c. Hae lisätietoa jostakin tehtaasta ja sen tuotteista nykyään.


Esine, jota on todennäköisesti käytetty värttinänkehränä, löytyi kaivauksissa Ylisen Viipurintien varressa sijainneen kellarin täyttömaasta. Kellarin rakenteita oli ilmeisesti 1800-luvun kuluessa muutettu, ja esine oli joutunut täyttömaan joukossa uuden ja vanhan seinän väliin.


Grafiittipuikot ovat löytyneet kauppana tai kaupan varastona toimineen rakennuksen kerrostumista. Rakennus sijaitsi Ylisen Viipurintien varressa, Lahden kylän keskustassa ja tuhoutui tulipalossa 1877. Tässä yhteydessä myös grafiittipuikot päätyivät kerrostumaan, joka sisälsi runsaasti mm. palaneita nappeja, nauloja ja tölkinavaajia.


Solki on löytynyt kauppana tai kaupan varastona toimineen rakennuksen kerrostumista. Rakennus sijaitsi Ylisen Viipurintien varressa, Lahden kylän keskustassa ja tuhoutui tulipalossa 1877. Tässä yhteydessä myös solki päätyi kerrostumaan, joka sisälsi runsaasti mm. palaneita nappeja, nauloja ja tölkinavaajia.


Hela on löytynyt rakennuksen kellarin yhden huonetilan kerrostumista. Samasta kerrostumasta on löytynyt myös 1560-luvulle ajoittuva raha, mutta kellarin käyttö on jatkunut aina vuoteen 1877 asti. Nykyisin rakennus tai kellari sijaitsisi keskellä Lahden toria.


Astian pala löytyi kerrostumasta, joka on aikoinaan ollut piha- tai peltomaata.

Astian pala; kaivauslöytö Näytä tarkat tiedot

Suotniemen fajanssitehdas, valmistaja

1842–1893

Lasinen astian pala löytyi Ylisen Viipurintien ojassa olleesta maasta.

Näytetään 1 - 6 / 30

Rahoja maan alta

Tavoite:

Tutustutaan rahaesimerkkien kautta historiallisen lähdeaineiston ulottuvuuksiin ja historiantutkimuksen lähtökohtaan, jonka mukaan menneestä pyritään muodostamaan mahdollisimman luotettava kuva saatavilla olevan todistusaineiston perusteella. Kehitetään historian tekstitaitoja: taitoa lukea ja analysoida menneisyyden toimijoiden tuottamia lähteitä sekä tehdä päteviä tulkintoja niiden tarkoituksesta ja merkityksestä.

Yläkoulu

Oppiaineet
  • Historia
    • Sisältöalueet
      • Vuosiluokat 7-9
        • S3 Suomea luodaan, rakennetaan ja puolustetaan
        • S5 Hyvinvointiyhteiskunnan rakentaminen
    • Tavoitteet
      • Vuosiluokat 7-9
        • T8 kannustaa oppilasta tulkintojen tekemiseen
        • T11 harjaannuttaa oppilasta käyttämään erilaisia lähteitä, vertailemaan niitä ja muodostamaan oman perustellun tulkintansa niiden pohjalta
  1. Mitä voit löytöjen perusteella päätellä löytöpaikan/valtion/paikkakunnan

a. rahayksiköstä
b. hallitsijasta ja sen muutoksista eri aikoina
c. mahdollisesta kaupankäynnistä alueella?

  1. Vertaa löytöjen perusteella tekemiäsi päätelmiä historialliseen tietämykseesi löytöpaikan/valtion/paikkakunnan rahayksiköstä, hallitsijasta tai kaupankäynnistä.

a. Ovatko havaintosi rahoista samanlaisia kuin tietämyksesi alueesta ennestään?
b. Kertovatko rahat jotain sellaista, mitä et tiennyt ennen?

  1. Miksi rahojen joukosta ei löydy setelirahoja?

  2. Etsi Finnasta kuvia Suomessa käytössä olleista seteleistä käyttämällä Finnan hakutoimintoa. (Kirjoita sivun ylälaidassa olevaan hakukenttään esim. sanat seteli ja Suomi.)

a. Mitä ne kertovat aikansa rahataloudesta?
b. Millaisia muutoksia seteleiden ulkonäössä on tapahtunut?

  1. Yhdeltä rahalta puuttuu ehjä vastine. Etsi se käyttämällä Finnan hakutoimintoa kirjoittamalla sivun ylälaidassa olevaan hakukenttään kolikon nimi. Mahdollisuuksien mukaan apuna voi käyttää myös kirjaa: Jani Oravisjärvi: Opas Suomen rahalöytöihin. Turun museokeskus 2016.

Yhden kopeekan arvoinen kolikko oli käytössä Suomessa vuosien 1825 ja 1855 välillä. Nykyisen Suomen alue oli autonominen Suomen suuriruhtinaskunta, joka oli osa Venäjää. Kolikon kruunapuolella on Venäjän tsaarin Nikolai I:n monogrammi.

Lahden torilta arkeologisissa kaivauksissa löytyneet kolikot ovat kärsineet korroosiosta. Jos haluat nähdä kolikon ehjänä, voit tarkastella sitä täältä.


Kolikko on venäläinen ja vuodelta 1811. Koon perusteella se on arvoltaan todennäköisesti 2 kopeekkaa. Tuolloin Venäjän tsaarina ja Suomen suuriruhtinaana toimi Aleksanteri I.

Lahden torilta arkeologisissa kaivauksissa löytyneet kolikot ovat kärsineet korroosiosta. Jos haluat nähdä kolikon ehjänä, voit tarkastella sitä täältä.


25 pennin kolikko on hopeaa. Se ajoittuu vuoteen 1866, jolloin tsaarina oli Aleksanteri II. Lahden torilta arkeologisissa kaivauksissa löytyneet kolikot ovat kärsineet korroosiosta. Jos haluat nähdä kolikon ehjänä, voit tarkastella sitä täältä.


Kolikon arvo on 5 kopeekkaa ja se on vuodelta 1833. Raha on kuparia ja sen kruunapuolella on kuvattuna Venäjän kaksipäinen kotka. Lahden torilta arkeologisissa kaivauksissa löytyneet kolikot ovat kärsineet korroosiosta. Jos haluat nähdä kolikon ehjänä, voit tarkastella sitä täältä.


Dengan eli deneshkan kolikko on arvoltaan puoli kopeekkaa. Tsaari Nikolai I:n aikainen kolikko on vuodelta 1855. Lahden torilta arkeologisissa kaivauksissa löytyneet kolikot ovat kärsineet korroosiosta. Jos haluat nähdä kolikon ehjänä, voit tarkastella sitä täältä.


50 pennin kolikko on vuodelta 1866. Kolikko on hopeaa ja tsaari Aleksanteri II:n kaudelta.

Näytetään 1 - 6 / 12