Suomi vanhoissa kartoissa (historia; alakoulu, lukio)

Aineistopaketin koonnut: Kansalliskirjasto

Suomi ilmestyi Euroopan kartoille keskiajan lopulla samalla kun muutkin Pohjoismaat. Suomi oli tällöin osa Ruotsin kuningaskuntaa. Kartoissa Suomesta käytettiin latinankielistä nimeä Finlandia.

Vanhimmat Pohjois-Eurooppaa kuvanneet kartat julkaistiin osana suuria karttakirjoja eli atlaksia 1400-luvun viimeisinä vuosikymmeninä. Niiden käsitys Pohjolan maantieteestä oli erittäin epätarkka.

1530-luvulla ruotsalainen oppinut kirkonmies Olaus Magnus (1490-1557) laati Pohjoismaista aiempaa paremman kartan, joka tunnetaan nimellä Carta marina. Carta marina merkitsi huomattavaa edistysaskelta myös Suomen karttakuvan kehityksessä. Olaus Magnuksen kartta säilyi käytössä 1600-luvun alkuun, jolloin Anders Buren (1571-1646) tarkempi kartta korvasi sen. Buren karttaa hyödynnettiin lukuisissa julkaisuissa 1700-luvulle asti.

Tämä Kansalliskirjaston laatima aineistopaketti tutustuttaa kahdeksan kartan avulla siihen, miten Suomi on näkynyt kartoissa jo 1400-luvun lopulta lähtien. Kaikki alla olevat kartat on digitoitu Kansalliskirjaston (Helsinki) kokoelmista.

Kohderyhmä:

Oppiaineiden sisältöalueet:

  • Historia: S4 Uuden ajan murrosvaihe
  • Kuvataide: S1 Omat kuvakulttuurit, S2 Ympäristön kuvakulttuurit
  • Ympäristöoppi: S3 Löytöretkelle monimuotoiseen maailmaan

Tavoite: Tutustuttaa oppilas historiallisiin karttoihin. Aineisto auttaa oppilasta huomaamaan muutoksia eurooppalaisessa tieteessä ja maailmankuvassa. Monialaisen oppimiskokonaisuuden toteuttaminen.

Oppiaineet ja kurssit:

  • Historia: HI1 Ihminen ympäristön ja yhteiskuntien muutoksessa, HI4 Eurooppalaisen maailmankuvan synty, HI5 Ruotsin itämaasta Suomeksi

Tavoite: Opiskelija oppii käyttämään karttoja historiallisena lähteenä. Aineisto auttaa opiskelijaa arvioimaan mm. eurooppalaisen tieteen ja maailmankuvan muutosta.

Muistiinpano:

Vuonna 1572 Roomassa painettu pienennetty mutta tarkka kopio Olaus Magnuksen Carta Marinasta. Kartan piirsi ranskalaissyntyinen Antonio Lafreri (k. 1577).

Muistiinpano:

Saksalaisen Hieronymus Münzerin (k. 1508) Keski- ja Pohjois-Eurooppaa kuvaava kartta vuodelta 1493. Pohjolan osalta sen karttakuva perustui tanskalaisen Claudius Clavuksen 1400-luvun alkussa laatimaan karttaan.

Muistiinpano:

Sebastian Münsterin (1488-1552) versio Olaus Magnuksen Pohjolan kartasta, Carta marinasta, vuodelta 1544.

Olaus Magnus julkaisi Carta marinan alunperin Venetsiassa vuonna 1539. Vuoden 1539 kartasta on säilnyt ainoastaan kaksi kappaletta, joita säilytetään Münchenissä ja Upsalassa.

Muistiinpano:

Hollantilaiset kartantekijät loivat 1500- ja 1600-lukujen kuluessa nykyaikaisen karttojen tekemisen taidon eli kartografian. Yksi kuuluisimmista oli Gerard Mercator (1512-1594). Hänen Pohjolan karttansa perustui edelleen pääpiirteissään Olaus Magnuksen karttakuvaan. Tämä painos Mercatorin kartasta on vuodelta 1619.

Muistiinpano:

Anders Bure (1571-1646) sai vuonna 1603 alussa tehtäväkseen piirtää Ruotsin valtakunnasta tarkan ja nykyaikaisen kartan. Hän käytti vuosikausia maantieteellisiin opintoihin ja tutkimusmatkoihin. Vuonna 1626 hän sai valmiiksi kartan, joka vastasi varsin hyvin nykyajan käsitystä Pohjolan alueen maantieteestä.

Kartasta julkaistiin nopeaan tahtiin useita versioita. Ne painettiin Alankomaissa. Tämä kartta on Blaeun kuuluisian karttakustantamon valmistama.

Muistiinpano:

Tämä Pariisissa vuonna 1719 painettu kartta oli osa atlasta, eli koko maailman maantiedettä esittelevää karttakirjaa. Se perustui edelleen Anders Buren Pohjolan kartalle.

Muistiinpano:

Hollantilainen Ruotsin valtakunnan esittävä kartta 1700-luvulta. Tarkka painovuosi tuntematon.

Muistiinpano:

Saksalainen kartta vuodelta 1820 näyttää Suomen osana Venäjän keisarikuntaa.

Tehtäväideat on suunniteltu antamaan ideoita siihen, kuinka voit tarkastella aineistopakettia. Voit lähestyä aihetta valitsemalla tehtävistä yhden tai useamman. Tehtävät voi tehdä yksilö-, pari- tai ryhmätehtävinä. Muokkaa tehtäväideoita eri oppiasteisiin ja oppiaineisiin haluamallasi tavalla.

Alakoulu

Taustatietoa: 1500-luvun alussa ruotsalainen oppinut kirkonmies Olaus Magnus (synt. 1490 – k. 1557) laati Pohjoismaista kartan, joka tunnetaan nimellä Carta Marina (suomeksi merikartta). Kartta on ensimmäinen Pohjoismaita kuvaava kartta, jossa on paikannimiä ja kuvauksia paikoista. Kartan teko oli hidasta ja tarkkaa; Olaus Magnus teki karttaa jopa 12 vuotta. Carta Marina oli paljon tarkempi kuin aiemmat kartat ja siinä oli paljon elävöittäviä piirroksia. Carta Marina oli myös suuri kartta, joka koostui yhdeksästä palasta. Valmiina kartan koko oli huimat 170x125cm. Olaus Magnuksen kartta säilyi käytössä noin sata vuotta, aina 1600-luvun alkuun.

Tässä tehtävässä tutkitaan vuoden 1572 Carta Marina -karttaa. Kartta on visuaalisesti erittäin tarkka ja sitä on hauska tutkia oppilaiden kanssa. Carta Marina soveltuu erinomaisesti esimerkiksi:

Historian opetukseen: Soveltuu uuden ajan alun opetuksen tueksi. Aineistopakettia voi hyödyntää, kun tutustutaan, miten eri tavoin ihminen hahmotti maailmaa ja miten tämä näkyy kartoissa.

Ympäristöopin opetukseen: Carta Marina soveltuu ympäristöoppiin, kun tutustutaan nykypäivän Suomen ja Euroopan karttoihin. Karttoja voidaan vertailla ja yhdessä pohtia niiden eroavaisuuksia ja syitä eroavaisuuksille. Aineiston avulla voi pohtia karttojen laadintatapoja ennen ja nyt.

Pohdittavaa historian ja/tai ympäristöopin oppitunneille:

  • Löydätkö kartalta Suomen? Entäpä Ruotsin? Osaatko sanoa missä on Islanti?
  • Mitä tuttuja nimiä muistuttavia sanoja/nimiä löydät kartalta? Mihin nykypäivän kaupungin nimeen ne voisivat viitata?
  • Onko kartta sinun mielestäsi selkeä? Pohtikaa, miksi kartta on tehty.
  • Mitä kieltä kartassa on käytetty? Miksi?
  • Olaus Magnukselta meni 12 vuotta kartan tekoon ja hän teki karttaa Venetsiassa. Mitä ongelmia kartanteossa on saattanut olla 1500-luvulla?
  • Karttaan on piirretty useita piirroksia, tutustukaa niihin. Pohtikaa, miksi karttaan on uuden ajan alussa piirretty piirroksia.
  • Mitä eläimiä löydät kartalta?
  • Mitä eri kulkuneuvoja löydät kartalta?
  • Mitä kartan piirrokset kertovat 1500-luvun elämästä?
  • Vertaa vuoden 1572 karttaa nykypäivän karttaan. Miten kartat eroavat toisistaan? Entäpä näyttävätkö kartat joltain osin samanlaisilta? Keksi muutama esimerkki.
  • Pohtikaa, miksi Suomi ei näytä samanlaiselta 1500-luvun kartassa kuin se näyttää nykypäivän kartassa.

Kuvataiteen opetukseen:

Tehtäväidea 1 kuvataiteen tunnille: Tehtäväideana on suunnitella oman lähialueen kartta. Käyttäkää Carta Marinaa inspiraation lähteenä. Tehtävän voi tehdä yksilö-, pari- tai ryhmätyönä.

Tehtäväidea 2 kuvataiteen tunnille: Oppilaat suunnittelevat uuden Pohjoismaiden kartan Carta Marinan tyyliin. Karttaan piirretään kuvia nykypäivän ihmisten elämästä, tavaroista, kulkuneuvoista, eläimistä ja luonnosta. Tehtävän voi tehdä yksilö-, pari- tai ryhmätyönä.

Pohdittavaa kuvataiteen tehtävän tueksi:

  • Mitkä tekijät vaikuttavat kartan tekoon?
  • Millaista kartan tekeminen oli?
  • Mitä voidaan päätellä karttojen tekemisestä tehtävän pohjalta?

Lukio

Kartta: vuoden 1493 kartta (Europa centralis et septentrionalis)

Tehtävä

Tutki Europa centralis et septentrionalis -karttaa vuodelta 1493 ja tee alla olevat tehtävät.

  1. Sijoita Euroopan ja Pohjolan kartalle
    • Suomi
    • Ruotsi
    • Tanska
    • Islanti
    • Grönlanti
    • Pariisi
    • Lontoo
    • Moskova
    • München
    • Basel
    • Budapest
    • Marseille
  2. Osaatko selvittää, missä teoksessa tämä kartta on alun perin julkaistu? Millainen tämä teos oli?

Kartta: vuoden 1572 Carta marina

Tehtävä 1

Kartan resoluutio on erittäin korkea ja se on visuaalisesti erittäin rikasta. Suunnitelkaa ja toteuttakaa sen pohjalta valitsemanne taiteellinen projekti.

Tehtävä 2

Tutki vuoden 1572 Carta marina -karttaa Suomen alueen osalta

  1. Yhdistä mahdollisimman monta kartalla mainittua paikkaa nykyiseen paikkaan (esim. Hange = Hanko jne.)
  2. Pohdi paikannimien tarkastelun pohjalta seuraavia kysymyksiä:
    • Millä tavalla ja millä alueilla kartta on suhteellisen tarkka?
    • Millä alueilla se on epätarkka?
    • Mistä tämä johtuu? Entä miksi Suomi on lounaaseen kurottuva suippo niemi?

Kartta: vuoden 1635 kartta

Tehtävä

Vuoden 1635 kartan laatineen Gerard Mercatorin maine perustuu niin sanottuun Mercator-projektioon. Etsi verkosta lisätietoa projektiosta ja vastaa alla oleviin kysymyksiin.

  1. Mikä on projektio?
  2. Entä missä Mercator-projektiota käytetään nykyään?
  3. Mitä muita projektioita on olemassa?

Kartat:

Tehtävä
  1. Vertaile vuoden 1721 ja vuosien 1743-1809 karttoja. Miten Ruotsin valtakunnan rajat poikkeavat toisistaan niissä? Mihin tämä liittyy, ja mitä tapahtui vuonna 1721?
  2. Myöhemmästä kartasta puuttuu tarkka painovuosi. Mistä voidaan kuitenkin päätellä, että se on painettu vuosien 1743 ja 1809 välillä?

Kartat:

Kartta: vuoden 1820 kartta

Tehtävä 1

Suomi näkyy vuoden 1820 kartalla Venäjän keisarikunnan osana. Miksi nykyinen Suomi jakautuu kartalla kahdelle eri alueelle (keltaiset rajat)?

Tehtävä 2

Vuoden 1820 kartta on painettu Weimarissa. Suurin osa tämän Finna-kokonaisuuden kartoista on painettu vilkkaissa kauppakaupungeissa, kuten Amsterdamissa tai Pariisissa. Weimar on sen sijaan saksalainen sisämaan pikkukaupunki. Miksi siellä kuitenkin painettiin muun muassa karttoja 1820-luvulla?

Vuoden 1572 Carta marina

Tehtävä 2

  1. Ideana olisi havaita, että rannikolla kartta on varsin tarkka siinä suhteessa, että se esittää paikat enimmäkseen oikein suhteessa toisiinsa. Sen sijaan sisämaahan liikuttaessa kartasta tulee koko ajan mielikuvituksellisempi. Tämä heijastaa sitä, että Suomen rannikko oli jo keskiajalla hyvin tunnettua aluetta. Se oli kiinteä osa Ruotsin valtakuntaa, ja sen kauppayhteydet Baltiaan, Venäjälle ja Saksaan olivat vilkkaat. Keskiajan ja 1500-luvun maailmassa meri yhdisti, pitkät maataipaleet erottivat.

Suomen muoto johtuu samasta syystä. Rannikko tunnettiin ja paikat osattiin suhteuttaa toisiinsa. Sen esittämiseen haluttiin siksi käyttää enemmän tilaa kuin tuntemattoman sisämaan.