Sisällissota pääkaupunkiseudulla (historia; yläkoulu, lukio)

Aineistopaketin koonnut: Espoon kaupunginmuseo

Espoon kaupunginmuseo on koonnut tämän aineistopaketin, jonka kanssa pääset tutustumaan ensimmäisen maailmansodan sekä Suomen vuoden 1918 sodan merkkeihin ja näyttäytymiseen pääkaupunkiseudulla.

Kokonaisuudessa korostuvat erityisesti ensimmäisen maailmansodan linnoitteiden rakentaminen, sisällissodan paikalliset ihmiskohtalot sekä saksalaisten rooli sisällissodan kulussa. Paketin myötä pääset muun muassa tutkimaan vankileirille joutuneen punakaartilaisen kirjettä kotiin ja pohtimaan, miten vallihautoja rakennettiin.

Kohderyhmä:

Oppiaineiden sisältöalueet:

  • Historia: S2 Ihmiset muuttavat maailmaa, S3 Suomea luodaan, rakennetaan ja puolustetaan, S4 Suurten sotien aika

Tavoite: Oppilaalle muodostuu käsitys Suomen sisällissodasta ja sen merkitys monesta eri näkökulmasta ja lähteestä käsin. Aineisto auttaa oppilasta ymmärtämään historiallisen tiedon monitulkintaisuutta ja ihmisen toiminnan motiiveja.

Oppiaineet ja kurssit:

  • Historia: HI3 Itsenäisen Suomen historia

Tavoite: Opiskelijalle muodostuu käsitys sisällissodasta ja sen merkitys monesta eri näkökulmasta ja lähteestä käsin. Aineisto auttaa opiskelijaa ymmärtämään historiallisen tiedon monitulkintaisuutta ja ihmisen toiminnan motiiveja.

Pohdittavaa oppitunneille

  • Miltä sisällissodan arki ja sotatoimet näyttivät / Miten niitä haluttiin kuvata?
  • Mikä oli saksalaisten ja venäläisten rooli sisällissodassa?
  • Keitä sisällissodassa taisteli? Ketkä olivat sodan osapuolet?
  • Vertailkaa kuvia punakaarteista ja suojeluskunnista. Miksi valkoisista on enemmän kuvia?
  • Miten sisällissodan lopputulosta juhlittiin/muistettiin jälkeenpäin?
  • Mitä sodasta seurasi / miltä valkoinen Suomi näytti ja miten sitä kuvattiin?
  • Mitä kaikkea kuvissa EI näy(tetä)?
  • Mikä oli naisten rooli sisällissodassa?

Theodor Torsten Rosbäck Näytä tarkat tiedot

Valokuvaamo Atelier Universal, kuvaaja

1917–1918

Tehtäväideat on suunniteltu antamaan ideoita siihen, kuinka voit tarkastella aineistopakettia. Voit lähestyä aihetta valitsemalla tehtävistä yhden tai useamman. Tehtävät voi tehdä yksilö-, pari- tai ryhmätehtävinä. Muokkaa tehtäväideoita eri oppiasteisiin ja oppiaineisiin haluamallasi tavalla.

Tehtävä 1

Tarkastele kuvia ”Kiinalaisia siirtotyöläisiä Espoossa I maailmansodan aikana / Kineser i Esbo under I världskriget” ja ”Kiinalaisten siirtotyöläisten asuinparakki Gumbölessä 1918”. Etsi lisätietoa ensimmäisen maailmansodan linnoitustöistä Suomessa. Pohdi, miten juoksuhautoja tehtiin aikana ennen kaivinkoneita ja ketkä niitä pääkaupunkiseudulla kaivoivat.

Vinkki: tee hakuja esimerkiksi hakusanoilla: ”linnoitusketju”, ”I maailmansodan linnoitteet” ja ”ensimmäisen maailmansodan juoksuhaudat”.

Muita hyödyllisiä lähteitä:

  • Museoviraston sivut
  • Lagerstedt John, Viaporin maarintama: retkiopas ensimmäisen maailmansodan linnoitteille. 2014, Helsingin kaupunginmuseo.

Tehtävä 2

16-vuotias leppävaaralainen Annukka Koskinen kirjoitti vuonna 1916 päiväkirjaansa:

Unhotin kirjottaa, että täällä ammuttiin eilen tykeillä, kyllä ne olivat muutamat aika jymäyksiä, mutta en minä vavissut hitustakaan. Venäläiset koettelivat eräitä pienen pieniä erään suomalaisen insinöörin keksimiä miinanräjäytys-tykkejä. Ne ovat ainoat laatuaan. Upseereja oli täällä kymmenellä autolla. Kyllä he olivat tietääkseni tyytyväisiä pikku tykkeihin. Silloin kuin ammuttiin vapisi Sepänemäntä kuin vilutautinen pompahtaen vähän väliä ylös ja eräs venäläinen lensi selälleen. Taidan kehua itseäni aivan liikaa.

Kyllä se on totisesti hävytöntä. Viime vuonna ottivat haltuunsa kolme suurta rakennusta, ja olisivat ottaneet viimeisenkin, jollei olisi valitettu kuvernöörin kansliaan. Kaiken kesää tehtiin vallituksia koko mäki täyteen. Puita kaadettiin ja toisia istutettiin. Tietäähän sen, että harva puu jäi eloon niistä istutetuista. --- Nyt keväällä ovat harjoitellessaan ampuneet peltojamme. Toissapäivänä illalla tuli määräys, että seuraavan päivänä kello 12 täytyy talo, suuri liiteri ja sauna olla tyhjänä

Yksi kolmannes (1/3) Suomen miehistä on otettu pakkotyöhön. Kaikista liikkeistä ja tehtaista (paitsi sotatarvetehtaista) on otettu viides osa ’töihin’. Katuliike Helsingissä on nyt paljon pienempi kuin ennen pakkotyömääräystä. Toistaiseksi ei ole otettu miehiä enempää. Tulevaisuus kyllä näyttää miten käy.

Nyt saamme mahdollisesti vähäksi aikaa lähteä täältä tiehemme. Ainakin siksi ajaksi, kun kalliota ammutaan. Mahdollisesti myöhemmin komennetaan kokonaan pois. Tänään ilmoitti eräs mies, että lato on huomenna siirrettävä pois tieltä. Kyllä ne taas luulevat mullistavansa kaikki tuossa tuokiossa. Kyllä ne mullistavat, mutta ei aivan niin, että se läheskään heti olisi valmista.

Pohdi aineiston pohjalta, miten ensimmäinen maailmansota näkyi Suomessa ja pääkaupunkiseutulaisten arjessa.

Tehtävä 1

Analysoi Vapaa sana – Fria ord -lehtisiä. Mitä lehtiset ovat? Mitä ne kertovat sisällissodasta ja ajan ilmapiiristä? Miksi ne on kirjoitettu?

Vinkki: Lehden muita numeroita löytyy digitoituna Kansalliskirjaston arkistossa, esim.: https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1357496/articles/2751693

Tehtävä 2

Tarkastele Saksan Itämeren-divisioonan komentaja kenraalimajuri kreivi Rüdiger von der Goltzin lähettämää kiitoskirjettä:

Helsingissä 13. joulukuuta 1918.

Joukkojeni puolesta kiitän vilpittömästi ja sydämellisesti kaikkia hyviä lahjoittajia 4500 markan jalosta lahjoituksesta, joka luovutettiin minulle Espoon kunnasta. Raha liitetään Suomessa kaatuneiden saksalaisten omaisten rahastoon. Kaikki ne onnelliset, jotka saavat siten apua, muistavat varmasti aina äärimmäisen kiitollisina hyviä antajia.

von der Goltz Saksalainen kenraali Suomessa

  1. Miksi kirje on kirjoitettu?
  2. Arvioi, mikä saksalaisten rooli oli sisällissodan kulussa ja lopputuloksessa. Millainen rooli oli verrattuna venäläisiin? Vinkki: etsi verkosta lisätietoa haulla ”Saksan Itämeren-divisioona”

Tehtävä 1

Tarkastele kuvia ”Lauri Jokinen punaisten riveissä v. 1918” ja ”Theodor Torsten Rosbäck”. Vertaile kuvia, kuvissa esiintyviä henkilöitä sekä heidän varustuksiaan toisiinsa.

Tehtävä 2

Tarkastele kuvia ”Tuntematon valkokaartilainen ateljeekuvassa” ja ”Sotilaspukuinen nuori mies kivääri olallaan ateljeekuvassa”. Pohdi, miksi taistelijat kuvauttivat itsensä ateljeissa sotavarusteissa.

Tehtävä 1

Tarkastele kuvaa ”kulkulupa; Walfrid Landén välillä Hki-Alberga 1918, punakaartin antama kulkulupa”. Pohdi, miksi kulkulupia tarvittiin sisällissodan aikana ja kenelle niitä myönnettiin milläkin alueilla.

Tehtävä 2

Espoossa käytiin 11.4.1918 Leppävaaran taistelu osana saksalaisten joukkojen etenemistä kohti punaisten hallussa olevaa Helsinkiä. Yksi taistelussa kuolleista oli 14-vuotias Sulo Palmu. Sulon pikkuveli Valo (s. 1908) on eläkeikäisenä vuonna 1985 kertonut tapahtumista seuraavaa:

Isä sano sillon sitte kun hän lähti että koettakaa pysyä, meil oli iso semmonen, semmonen semmonen, muuri siinä huoneen nurkassa, niin sano että koettakaa pysytellä tämän muurin suojassa että jos alkaa kuulia tulla kovasti. Mutta sano että tämä on luultavasti niin paljon sivussa, että tänne ei, täällä tuskin mitään kuulia tulee lentelemään. Ja sanoi vielä kun lähti että velipoika pysyköön täällä, hän ei tule mukaan. Sano tälle että se tämä Sulo, minun vanhempi veljeni, että hän ei tulisi ---siinä Albergan työväenyhdistyksen soittokunnassa vaan ja tota, hän oli nuori sillon. Ja isä lähti ja sano että vangiksi hän ei anna itseään, että ennen hän ampuu itsensä lähtiessään. No tämä ei ollu mitään mukavaa kuultavaa, mehän kuultiin vähän niinku vahingossa tämäkin juttu sitte, lapset. No sitte kun alkoi, sitte jonkun ajan perästä kun isä oli lähtenyt, niin vanhempi veli Sulo tuli kotia. Hän oli ollu jossain siellä työväentalolla, mitä lienee järjestelyjä siel oli ollu, ja tuli kotia, ja sano että hän lähtee nyt, että hän toivottavasti löytää isän sieltä. Äiti sano että sinä et lähde mihkään, mutta poika lähti vaan. Meni hakemaan työväentalolta kiväärin itselleen ja oli sitten isän löytäny siellä, olivat jossain siellä Mäkkylän mäessä Vallikalliolla tai missä, jossain sitte rinnakkain, kun äiti ne haki sieltä sitten. Molemmat oli saaneet päähän, pään lävitse, että he olivat olleet tietenkin niinku makuulla siellä kalliolla ja molemmat olivat saaneet pään lävitse sitten luodit.

  1. Millainen kuva pikkuveljelle on Palmun perheen kohtalosta jäänyt?
  2. Arvioi, kuinka luotettava todistus tapahtumien kulusta Valon kertomus on.
  3. Tutustu lisää Palmun perheen traagiseen kohtaloon. Mitä voit päätellä Suomen sotasurmat -sivuston perusteella?
  4. Vinkki! Katso myös seuraavat aineistot:

Tehtävä 3

Tarkastele Arvo Mehtosen sisällissodan aikana lähettämää kirjettä.

  1. Kenelle kirje on kirjoitettu ja miksi?
  2. Millaiset olot punaisten vankileireillä yleisesti ottaen oli?
  3. Selvitä, kuka Arvo Mehtonen oli ja mitä hänelle tapahtui sisällissodan aikana. Kirjoita lopuksi lyhyt historiallinen tarina Arvo Mehtosesta. (Vinkki: koeta tehdä hakuja Suomen sotasurmat 1914-1922 -sivustolla). Katso myös kuvat:

Tehtävä 1

Etsi Suomen sotasurmat -sivustolta kotipaikkakunnallasi sisällissodan aikana kuolleita tai kadonneita. Valitse yksi henkilö ja tee hänestä lyhyt esittely.

Tehtävä 2

Tutustu Sisällissota-aineistokokoelman valokuviin ja valitse sieltä yksi henkilö, jonka nimi on tiedossa. Selvitä Suomen sotasurmat -sivustoa ja verkkoa hyödyntäen, mitä henkilölle sisällissodan aikana tapahtui.

Vinkki: jos henkilöä ei löydy Suomen sotasurmat -sivustolta, hän todennäköisesti selvisi sodasta.

Tehtävä 1

Tutustu Sisällissota-aineistokokoelman valokuviin. Valitse valokuvista sinua kiinnostava henkilö, ja kirjota hänen näkökulmastaan kirje jollekin läheiselle sisällissodan tapahtumista. Kiinnitä huomiota erityisesti sodan osapuoliin.

  1. Dokumenttielokuva Deutsche Hilfe für Finnland saksalaisten osallisuudesta Suomen sisällissotaan (12 min, mykkä).
  2. Tietoa Valtiorikosoikeudesta (Kansallisarkisto): http://wiki.narc.fi/portti/index.php/Valtiorikosoikeudet_ja_valtiorikosylioikeus
  3. Valtiorikosoikeuden digitoituja tuomioita voi etsiä osoitteesta (Kansallisarkisto): http://digi.narc.fi/digi/search.ka
  4. Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran ja Svenska Litteratursällskapet i Finlandin tuottama oppimisaineisto ja arkistomateriaali: 1918 - Minä olin siellä