Finna Luokkahuone – oppimisen aarreaitta
Sateenkaarielämää
Kokonaisuuden koonnut: Työväen Arkisto, Työväenmuseo Werstas ja Sateenkaarihistorian ystävät
Sateenkaarielämää-kokonaisuus johdattelee tarkastelemaan arkielämää, kulttuuria, itseilmaisua ja kansalaisvaikuttamisen lähihistoriaa seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen näkökulmasta. Jos esillä on vain valtaväestön kokemus ihmisenä olemisesta ja elämästä, syrjään jää merkittävä osa todellisuutta ja kokemuksia. Entistä rikkaampi kuva ihmisistä ja ihmissuhteista luo ymmärrystä ja arvostusta ihmisten välille sekä tarjoaa enemmän yhdenvertaista liikkumatilaa kaikille.
Sateenkaari-ihmiset ja sateenkaariväki -termejä käytetään synonyyminä seksuaali- ja sukupuolivähemmistöihin kuuluville. Myös kirjainlyhenneyhdistelmät HLBTIQ ja HLBTIQA+ (homo, lesbo, biseksuaali, trans, intersukupuolinen, queer eli määrittelyn ulkopuolella oleva, aseksuaali sekä + joka viittaa yhä moninaistuvaan kuvaan ihmisen seksuaalisuudesta ja sukupuolisuudesta) ovat yleisesti käytössä. Tutustu sateenkaarisanastoon Setan nettisivuilla.
Kokonaisuus muodostuu kolmesta aineistopaketista:
- Kansalaisvaikuttaminen
- Sateenkaareva katse
- Perhe ja ihmissuhteet
Kansalaisvaikuttaminen
Aineistopaketin koonnut: Työväen Arkisto, Työväenmuseo Werstas ja Sateenkaarihistorian ystävät
Suomen kaltaisessa demokraattisessa yhteiskunnassa ja oikeusvaltiossa kansalaisvaikuttamisen keinoja on monia: esim. äänestäminen vaaleissa, mielenosoittaminen tai vaikka yhdistyksen perustaminen tiettyä asiaa ajamaan. Tämä aineistopaketti esittelee tapoja, joilla yksilöt ja yhteisöt ovat pyrkineet muuttamaan yhteiskunnassa vallalla olleita sateenkaari-ihmisiä koskevia vanhentuneita käsityksiä ja näitä heijastavia lakeja.
Vuonna 1974 perustettu ihmisoikeusjärjestö Seta on hankkinut näkyvyyttä seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen oikeuksille mielenosoituksilla ja kulkueilla. Suomessa järjestettävät Pride-kulkueet ja -juhlat juontavat juurensa 1970-luvulle Setan vuosijuhliin ja mielenosoituksiin, joita vuosina 1981–1999 kutsuttiin Vapautuspäiviksi. Seta on myös pyrkinyt vaikuttamaan ministereihin ja kansanedustajiin lakimuutosten aikaansaamiseksi, sillä aiemmin vain kansanedustajat ovat voineet tehdä lakialoitteita ja viedä niitä eduskunnan käsiteltäväksi, hallituksen antamien lakiesitysten lisäksi.
Vuodesta 2012 alkaen kuka tahansa äänioikeutettu Suomen kansalainen on voinut laatia kansalaisaloitteen. Se, että eduskunnassa hyväksyttiin vuonna 2014 tasa-arvoinen avioliittolaki, oli kansalaistoiminnan ansiota. Kun lakimuutosta ajanut kansalaisaloite kerää vähintään 50 000 kannatusilmoitusta kuuden kuukauden sisällä, se etenee eduskunnan käsittelyyn. Tämä 166 851 allekirjoitusta kerännyt kansalaisaloite oli ensimmäinen, jonka eduskunta hyväksyi laiksi.
Näin seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen ihmisoikeuksia koskeva lainsäädäntö ja tautiluokitus on muuttunut Suomessa:
1894 Rikoslain uudistuksen yhteydessä samaa sukupuolta olevien henkilöiden keskinäisistä seksuaalisista teoista tehdään Suomessa rikoksia.
1971 Maininta homoseksuaalisista teoista poistetaan rikoslaista. Samalla kun homoseksuaaliset teot lakkaavat olemasta rikoksia, voimaan tulee kuitenkin ns. kehotuskielto, eli julkisesta kehottamisesta homoseksuaalisuuteen tulee rangaistava teko.
1981 Homoseksuaalisuus poistetaan Suomessa tautiluokituksesta.
1995 Sukupuoleen perustuva syrjintä kielletään uudistetussa perustuslaissa. Seksuaalista (”sukupuolista”) suuntautumista koskeva syrjintäkielto astuu voimaan.
1999 Kehotuskielto kumotaan. Hetero- ja homoseksuaalisten tekojen suojaikärajat yhdenmukaistetaan.
2002 Laki rekisteröidystä parisuhteesta astuu voimaan: samaa sukupuolta olevat henkilöt voivat ensimmäistä kertaa virallistaa parisuhteensa.
2003 Translaki astuu voimaan. 1980-luvulta asti valmisteltu laki ohjeisti siitä, millä edellytyksin juridinen sukupuoli voitiin korjata virallisiin asiakirjoihin.
2004 Yhdenvertaisuuslaki astuu voimaan. Se sisältää syrjinnän kiellon ja viranomaisia koskevan yhdenvertaisuuden edistämisvelvoitteen seksuaalisen (”sukupuolisen”) suuntautumisen perusteella.
2007 Laki hedelmöityshoidoista hyväksytään. Se sallii hoidot luovutetuilla sukusoluilla ilman parisuhteeseen tai kumppanin sukupuoleen kohdistuvaa rajoitusta.
2009 Lakia rekisteröidystä parisuhteesta muutetaan siten, että perheen sisäinen adoptio mahdollistuu parisuhteensa rekisteröineille pareille.
2011 Transvestismi sekä fetissikiinnostus poistetaan Suomessa tautiluokituksesta.
2014 Eduskunta säätää tasa-arvoisen avioliittolain kansalaisaloitteen perusteella.
2015 Sukupuolivähemmistöjen syrjintäsuoja kirjataan tasa-arvolakiin.
2017 Tasa-arvoinen avioliittolaki astuu voimaan.
2019 Voimaan astuvat uusi äitiyslaki, joka tunnustaa naisparien molemmat osapuolet vanhemmiksi ennen lapsen syntymää, sekä uusi nimilaki, joka helpottaa sukupuolivähemmistöjen nimenmuutosta.
Yläkoulu: elämänkatsomustieto, historia, uskonto, yhteiskuntaoppi
Lukio: elämänkatsomustieto, filosofia, historia, yhteiskuntaoppi
Yläkoulu
Oppiaineiden sisältöalueet:
- Elämänkatsomustieto: S2 Etiikan perusteita, S3 Ihmisoikeudet ja kestävä tulevaisuus
- Historia: S2 Ihmiset muuttavat maailmaa, S5 Hyvinvointiyhteiskunnan rakentaminen
- Uskonto: S3 Hyvä elämä
- Yhteiskuntaoppi: S1 Arkielämä ja oman elämän hallinta, S2 Demokraattinen yhteiskunta, S3 Aktiivinen kansalaisuus ja vaikuttaminen
Lukio
Moduulit:
- Elämänkatsomustieto: ET2 Minä ja yhteiskunta, ET3 Kulttuurit
- Filosofia: FI2 Etiikka
- Historia: HI3 Itsenäisen Suomen historia
- Yhteiskuntaoppi: YH1 Suomalainen yhteiskunta
Tavoite: Tutustutaan kansalaisvaikuttamiseen demokraattisessa yhteiskunnassa ja oikeusvaltiossa tarkastelemalla seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen ihmisoikeuksien kehittymistä Suomessa.
- Tutkikaa yhdessä kuvia ja kuvien muistiinpanotekstejä. Pohtikaa, millaisilla tavoilla sateenkaari-ihmisten asemaan Suomessa on pyritty vaikuttamaan.
- Pohtikaa, mitä tarkoittaa kansalaisvaikuttaminen.
- Tutkikaa kuvia ja esineitä mielenosoituksista. Pohtikaa, miksi mielenosoituksia järjestetään. Voiko mielenosoituksilla vaikuttaa yhteiskuntaan? Miksi/miksi ei? Oletteko nähneet mielenosoituksia tai kuulleet niistä viime aikoina? Millaisten asioiden puolesta tai mitä asioita vastaan niitä on järjestetty?
- Tutkikaa kuvia Setan Vapautuspäiviltä ja Pride-kulkueista. Onko Pride-kulkue mielenosoitus? Miksi/miksi ei?
- Suunnitelkaa omat mielenosoituskyltit jostakin itsellenne tärkeästä aiheesta. Minkä asian puolesta olisit todella valmis osoittamaan mieltäsi ja minkälaisessa tilanteessa?
- Millaisia mahdollisuuksia vaikuttaa yhteiskunnallisiin asioihin koululaisilla ja nuorilla on? Mikä olisi itsellesi luontevin tapa vaikuttaa ja edistää itsellesi tärkeää asiaa?
- Pohtikaa, voiko mielenosoituksia järjestää myös Internetissä. Millä tavoin esimerkiksi sosiaalista mediaa käytetään vaikuttamistyöhön?
Kun homoseksuaalisuus poistettiin vuonna 1971 rikoslaista, lakikirjoihin lisättiin kuitenkin niin sanottu kehotuskielto. Kehotuskiellon mukaan julkinen kehottaminen samaa sukupuolta olevien väliseen haureuden harjoittamiseen oli rangaistavaa. Kuva esittää Kehotan homoseksuaalisuuteen -kyltin takavarikointia Setan vapautuspäivillä 16.5.1981. Mielenosoittajien tavoite oli saada poliisi paikalle ja päätyä pidätetyksi. Pidätystä seurannut oikeudenkäynti olisi osoittanut, miten älytön kehotuskielto on, sillä sen mukaan lailliseen tekoon yllyttäminen oli rikollista. Mielenosoituskyltin takavarikoinnin jälkeen Seta keräsi 24 nimen listan ihmisistä, jotka tekivät joukkotunnustuksen homoseksuaalisuuteen kehottamisesta, mutta ketään heistä ei tuomittu yllyttämisestä, vaan tuomari teki asiassa syyttämättäjättämispäätöksen. Rikoslain pykälä oli voimassa vuoteen 1999 asti. Sen voimassaoloaikana ketään ei tuomittu, mutta pykälä tuotti pitkään itsesensuuria. Vaikka homoseksuaalisuus ei ollut rikos, siitä oli sopimatonta puhua julkisesti esimerkiksi lehdissä, oppikirjoissa tai televisiossa.
Kehotan homoseksuaalisuuteen -kyltin takavarikoint... Näytä tarkat tiedot
Vierula, Hannu, valokuvaaja
1981Seta - Seksuaalinen tasavertaisuus ry perustettiin vuonna 1974. Setaa edelsivät järjestöt Toisen säteen ryhmä (1967) sekä Psyke ry (1968). Psyke ry oli Suomen ensimmäinen seksuaalivähemmistöjen oikeuksia ajava rekisteröity yhdistys. Yhdistysten tavoitteena oli muun muassa homoseksuaalisuuden poistaminen sairausluokituksesta. Seta pyrki vaikuttamaan yhteiskunnallisiin tahoihin sekä yleiseen asenneilmapiiriin: yhdistys lähetti asiallista tietoa homoseksuaalisuudesta muun muassa kouluhallitukseen, lääkintöhallitukseen, kansanedustajille, ministeriöille ja mediaan. Setan vaikutustyö jatkuu yhä edelleen.
Kuvassa näkyy eräs kansalaisvaikuttamisen muoto, lobbaus. Lobbaus tarkoittaa pyrkimystä vaikuttaa epävirallisesti päättäjiin esimerkiksi taustakeskusteluiden kautta. Setan edustajat laativat yhdessä kuvassa olevan kansanedustajan kanssa esityksen lakimuutoksesta ns. kehotuskieltopykälän poistamiseksi.
Setan hallitus vuonna 1981, puheenjohtajana Tarja Halonen. Setassa ovat toimineet homot, lesbot ja sukupuolivähemmistöihin kuuluvat mutta mukana on ollut myös heteroita ja sukupuolivähemmistöihin kuulumattomia. Heidän tukensa on ollut tärkeää aikana, jolloin seksuaali- ja sukupuolivähemmistöihin kuuluvat ihmiset ovat empineet julkisuuteen astumista syrjinnän pelosta.
Kansainvälisen gay liberation -liikkeen esimerkin mukaan Setan perustamisen vuosipäivää juhlistavaa tapahtumaa alettiin kutsua Vapautuspäiviksi. Vapautuspäivät olivat mielenosoituskokouksia, jotka järjestettiin usein eduskuntatalon lähellä toukokuussa. Mielenosoituksissa vaadittiin seksuaali- ja sukupuolivähemmistöille yhdenvertaisia oikeuksia ja vastustettiin syrjintää. Ensimmäinen suuri mielenosoitusmarssi järjestettiin Helsingissä vuonna 1981. Vapautuspäiviä vietettiin 1990-luvulta alkaen myös muissa kaupungeissa. Vuonna 2000 niitä alettiin kutsua nimellä Pride.
Homoseksuaalien Vapautuspäiviltä Senaatintorilta t... Näytä tarkat tiedot
Vierula, Hannu, valokuvaaja
1981Mielenosoitusteksti on kirjailtuna haalarin selkään, ja oma identiteetti on tehty näin näkyväksi. Setan Vapautuspäivät tarjosivat turvallisen tilan haastaa vallitsevaa hetero-olettamusta.
Näytetään 1 - 6 / 10
Sateenkaareva katse
Aineistopaketin koonnut: Työväen Arkisto, Työväenmuseo Werstas ja Sateenkaarihistorian ystävät
Tässä aineistopaketissa on esimerkkejä sateenkaarevasta katseesta eli sateenkaari-ihmisten käyttämistä symboleista, merkeistä ja tavoista tuoda esiin omaa identiteettiä sekä myös haastaa ja karnevalisoida eli liioitella esimerkiksi sukupuoliin liitettyä ilmaisua.
Seksuaali- ja sukupuolivähemmistöillä on perinteisesti ollut vahva suhde visuaaliseen ilmaisuun. Sateenkaarevalla katseella tarkoitetaan tapaa hahmottaa maailmaa sateenkaari-ihmisten omasta näkökulmasta, jota kutsutaan usein myös queer-näkökulmaksi. Sateenkaareva katse voi paljastaa yhteiskunnassa vallitsevia sukupuoleen ja seksuaalisuuteen liittyviä syvään juurtuneita sääntöjä ja käytösmalleja. Samalla kun sateenkaari-ihmiset ovat onnistuneet parantamaan yhteiskunnallista asemaansa, myös heidän visuaalinen kulttuurinsa on kasvattanut suosiotaan valtaväestön keskuudessa.
Sateenkaarilippu on nykyään yksi tunnetuimpia seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen symboleja ja se on antanut nimensä myös sateenkaariyhteisölle. Se on myös sateenkaari-ihmisten käyttämistä lukemattomista lipuista tunnetuin.
Yläkoulu: elämänkatsomustieto, kuvataide
Lukio: elämänkatsomustieto, filosofia, kuvataide, psykologia
Yläkoulu:
Oppiaineiden sisältöalueet:
- Elämänkatsomustieto: S2 Etiikan perusteita, S3 Ihmisoikeudet ja kestävä tulevaisuus
- Kuvataide: S1 Omat kuvakulttuurit, S2 Ympäristön kuvakulttuurit
Lukio:
Moduulit:
- Elämänkatsomustieto: ET2 Minä ja yhteiskunta, ET3 Kulttuurit
- Filosofia: FI2 Etiikka
- Kuvataide: KU1 Omat kuvat, jaetut kulttuurit, KU2 Ympäristön tilat, paikat ja ilmiöt, KU3 Kuva viestii ja vaikuttaa
- Psykologia: PS2 Kehittyvä ihminen
Tavoite: Tutustutaan sateenkaariväen visuaalisen itseilmaisun erilaisiin tapoihin ja symboleihin sekä pohditaan niiden suhdetta ja vaikutusta valtakulttuuriin. Tarkoitus on myös tarkastella itselle sopivia tapoja itseilmaisuun kunnioittaen samalla muiden ihmisten samanlaista oikeutta.
- Tutustukaa rintamerkkien ja kuvien symboleihin ja niiden historiaan. Mitä lambda, vaaleanpunainen kolmio, kaksiteräinen kirves, sateenkaari, kaappi, tuplanarttumerkki ja Setana symbolisoivat? Pohtikaa, mitä erilaisia symboleita käyttämällä voi viestiä muille ihmisille. Käytättekö itse esimerkiksi vaatteissa tai sosiaalisessa mediassa joitakin symboleita? Millaisia ja miksi?
- Tutkikaa pinssejä ja valokuvia sekä niiden muistiinpanotekstejä. Pohtikaa, miksi visuaalinen ilmaisu on ollut ja on edelleen sateenkaarikulttuurissa keskeistä.
- Tutkikaa sateenkaarilippua ja sen historiaa. Pohtikaa, miksi juuri sateenkaari on valikoitunut seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen symboliksi. Miettikää, miksi sateenkaarilippuja on erilaisia.
- Tutkikaa kuvia drag-esityksistä. Pohtikaa, miten sukupuolta voidaan ilmaista esimerkiksi vaatetuksella, tyylillä tai käyttäytymisellä. Miksi tietty vaate, tyyli tai käyttäytyminen viittaavat usein ihmisten mielestä tiettyyn sukupuoleen? Pohtikaa yhdessä, mistä ja miten tämä opitaan.
- Minkälaisia sellaisia sukupuolen ilmaisun tapoja on, jotka rikkovat kaksijakoista sukupuolikäsitystä? Miten perinteisiä sukupuolen merkkejä voi käyttää myös haastamaan perinteistä käsitystä sukupuolista?
Kuorestaan ulos tuleva etana tai kotilo oli Setan symboli 1980-luvulla. “Setana”-rintanapilla kannustettiin avoimuuteen omasta seksuaalisesta suuntautumisesta tai sukupuoli-identiteetistä.
Rintamerkki; Ulos kuoresta -rintamerkki Näytä tarkat tiedot
Seta, valmistaja
1980–1989Kaapissa olemisella viitataan siihen, että ihminen ei voi tai halua olla muiden seurassa avoimesti oma itsensä. Yleensä se liitetään seksuaaliseen suuntautumiseen tai sukupuoli-identiteettiin.
Vaaleanpunainen kolmio on yksi homojen käyttämistä tunnuksista. Kolmion käyttö juontaa juurensa natsi-Saksan keskitysleireiltä, joissa keskitysleirivangit luokiteltiin eri väristen kolmioiden avulla. Siellä homomiesten tunnus oli kärjellään seisova vaaleanpunainen kolmio. Homoseksuaalit ovat 1980-luvulta alkaen ottaneet vaaleanpunaisen kolmion omaksi symbolikseen.
SILENCE = DEATH kampanja alkoi 1987 New Yorkissa, jossa se liittyi aids-kriisiin. Vaikeneminen turvaseksistä johti siihen, että erityisesti homomiehillä oli kohonnut riski saada seksiteitse tarttuva HI-virus infektio.
Labrys eli tappara oli 1970-luvulta lähtien lesbofeministien symboli. Kaksiteräisellä kirveellä symboloitiin lesbojen kahteen suuntaan käymää kamppailua sekä sukupuoleen että seksuaalisuuteen kohdistuvaa syrjintää vastaan. Sukupuoleen kohdistuvaa syrjintää kutsutaan seksismiksi ja seksuaalisuuden perusteella tapahtuvaa syrjintää heteroseksismiksi.
Kansainvälinen homojen vapautusliike otti symbolikseen λ-merkin. Lambda on kreikkalaisten aakkosten pieni L-kirjain, joka viittaa englanninkieliseen sanaan liberty, vapaus. Merkin suunnitteli graafikko Tom Doerr vuonna 1970 yhdysvaltalaiselle Gay Activists Alliance -yhdistykselle.
Yhdysvaltalainen Gilbert Bakerin suunnitteli sateenkaarilipun vuonna 1978. Alkuperäisessä lipussa oli kahdeksan raitaa kuvastamassa elämän eri osa-alueita: vaaleanpunainen seksiä, punainen elämää, oranssi parantavaa voimaa, keltainen aurinkoa, vihreä luontoa, turkoosi taidetta ja taikaa, indigonsininen harmoniaa ja violetti yhteishenkeä. Lippua kuitenkin yksinkertaistettiin, ensin vaaleanpunaisen kankaan saatavuusongelmien vuoksi vuonna 1978 ja uudelleen vuonna 1979, jotta raitoja olisi parillinen määrä. Nykyisin yleisimmässä versiossa on kuusi raitaa: punainen, oranssi, keltainen, vihreä, sininen ja violetti.
Sateenkaarilipusta on myös lukemattomia versioita: joskus lippuun on lisätty musta raita alareunaan muistuttamaan AIDS-kriisin aikana kuolleista yhteisön jäsenistä, tai musta ja ruskea raita yläreunaan kiinnittämään huomiota ei-valkoisten ihmisten kohteluun. Nykyään käytetään myös lippua, jonka sisäsivussa on kolmion mallinen kiila mustalla ja ruskealla raidalla, joskus myös trans-lipulla ja intersukupuolisten lipulla varustettuna. Sateenkaari-ihmisten ohella sateenkaarilippu on ollut myös rauhanliikkeen ja osuustoimintaliikkeen symboli.
Näytetään 1 - 6 / 12
Perhe ja ihmissuhteet
Aineistopaketin koonnut: Työväen Arkisto, Työväenmuseo Werstas ja Sateenkaarihistorian ystävät
Tämä aineistopaketti tarkastelee perhe- ja ihmissuhdekäsitysten moninaisuutta kuviin kätkeytyvien viestien kautta. Kuvat ulottuvat 1950-luvulta aina 2000-luvulle asti. Suomessa homoseksuaaliset teot ovat olleet rikollisia vuoteen 1971 asti, mikä on vaikeuttanut samaa sukupuolta olevien kumppaneiden ihmissuhteiden solmimista ja ylläpitämistä. Sateenkaari-ihmisille parisuhteiden virallistaminen mahdollistui vuonna 2002, perheen sisäinen adoptio tuli mahdolliseksi 2009 ja yhdenvertainen avioliittolaki, joka mahdollisti myös adoption, astui voimaan 2017. Monenlaisia ihmissuhteita on silti solmittu ja omannäköistä elämää eletty ennenkin.
Yleisesti hyväksytyt käsitykset perheestä ja ihmissuhteista muuttuvat ajan myötä, kun yhteiskunnassa vaikuttavia normeja ja asenteita haastetaan ja lakeja päivitetään. Voitkin lukea esimerkiksi tässä paketissa mukanaolevista 1920-1930-lukujen kuvista ennakkoasenteista riippuen eri tarinoita: ovatko kuvassa ystävykset vai rakastunut pari? Ihmiset ovat asuneet ja eläneet yhdessä "valitun perheen" kanssa, vaikka ympäröivä yhteiskunta lakipykälineen ei olisikaan hyväksynyt yhdessä eläviä henkilöitä perheeksi.
Yläkoulu: elämänkatsomustieto, kuvataide, yhteiskuntaoppi, terveystieto
Lukio: elämänkatsomustieto, kuvataide, psykologia, terveystieto
Yläkoulu:
Oppiaineiden sisältöalueet:
- Elämänkatsomustieto: S2 Etiikan perusteita, S3 Ihmisoikeudet ja kestävä tulevaisuus
- Kuvataide: Kuvataide: S1 Omat kuvakulttuurit, S2 Ympäristön kuvakulttuurit
- Yhteiskuntaoppi: S1 Arkielämä ja oman elämän hallinta
- Terveystieto: S1 Terveyttä tukeva kasvu ja kehitys, S3 Terveys, yhteisöt, yhteiskunta ja kulttuuri
Lukio:
Moduulit:
- Elämänkatsomustieto: ET1 Ihminen, identiteetti ja hyvä elämä ET2 Minä ja yhteiskunta
- Kuvataide: KU1 Omat kuvat, jaetut kulttuurit, KU2 Ympäristön tilat, paikat ja ilmiöt, KU3 Kuva viestii ja vaikuttaa
- Psykologia: PS2 Kehittyvä ihminen
- Terveystieto: TE1 Terveys voimavarana
Tavoite:
Opitaan erilaisista perhemuodoista, ymmärretään oman identiteetin löytämisen ja sen vapaan ja samalla toisia kunnioittavan toteuttamisen merkitys ihmisyksilön hyvinvoinnille eli sosiaaliselle, henkiselle ja fyysiselle terveydelle. Tarkastellaan perhe- ja ihmissuhteiden historian tallentumista kuvakulttuuriin.
- Lukekaa Uolevin vuonna 1958 kirjoittama kirje. Pohtikaa, millaista on ollut elää homoseksuaalina tuon ajan Suomessa. Millaisia asioita voitte päätellä miesten välisestä suhteesta kirjeen perusteella? Entä suomalaisesta yhteiskunnasta tuolloin? Miksi Uolevi ja Martti eivät voineet olla avoimesti yhdessä?
- Tutkikaa valokuvia ja niiden muistiinpanotekstejä. Pohtikaa, mitä valokuvan perusteella voi päätellä kuvassa olevista ihmisistä ja heidän välisestä suhteestaan. Muuttuuko tulkinta, jos kuvassa on kaksi samaa sukupuolta olevaa ihmistä tai eri sukupuolia olevia ihmisiä? Entä vaikuttaako tulkintaan se, milloin kuva on otettu?
- Tutkikaa valokuvia. Pohtikaa, keitä kuuluu perheeseen. Kuka saa päättää, ketkä muodostavat perheen? Minkälaisia erilaisia perhekäsityksiä voi olla olemassa? Pohtikaa, miksi perhe on ihmiselle tärkeä, ja miksi on tärkeää, että myös muut ihmiset hyväksyvät oman perheen.
- Tutkikaa valokuvia ja kirjettä. Pohtikaa, voivatko kaikki osoittaa rakkautta julkisesti ja miksi se on ihmisille tärkeää. Miksi kaikille ihmisille ei ole ollut turvallista kulkea esimerkiksi käsi kädessä tai suudella kaupungilla? Miksi tämä ei vieläkään ole kaikille ja kaikkialla turvallista?
Kuvan lahjoittaja Martti (kuvassa oikealla) oli merimies ja hänen miesystävänsä Uolevi näyttelijä. He tapasivat toisensa ensimmäisen kerran Helsingissä ravintola Royalissa vuonna 1956. Homoseksuaaliset teot olivat Suomen rikoslain mukaan rangaistavia vuodesta 1894 vuoteen 1971. Yhteensä 1074 ihmistä tuomittiin lain nojalla, suurin osa tuomituista oli miehiä. Rangaistus oli pisimmillään kaksi vuotta vankeutta.
Tietyt ravintolat ja puistot olivat homomiesten tuntemia ja suosimia tapaamispaikkoja, joissa he hienovaraisesti hakeutuivat toistensa seuraan. Naisten oli vielä vaikeampi tavata toisiaan romanttisissa merkeissä, sillä naiset eivät ennen 1970-lukua saaneet mennä ravintolaan ilman miesseuraa.
Homoseksuaalisista teoista rankaiseva rikoslaki ja homoseksuaalisuuden luokitteleminen sairaudeksi toimivat ennen kaikkea pelotteina. Ne osoittivat, ettei homouden ja lesbouden katsottu kuuluvan normaaliin suomalaiseen yhteiskuntaan.
Edes omalle perheelle ei ole aina ollut mahdollista olla avoimesti oma itsensä. Kuvan lahjoittaja Martti kertoo näin: “Oikealla istuu Uolevi kaiteella, minä keskellä ja pidän ihanaa äitiäni olkapäästä. Hän yksin tiesi että Uolevi ja minä olemme homoja. Siihen aikaan kun tuomittiin kuulemma kahdeksi vuodeksi vankilaan. Minä paljastin homouteni kun vannoin puhelimessa kotonani, että rakastan ja kaipaan. Äiti kuuli puhelun ja sanoi: sehän oli mies. Minä siihen että homoseksuaali. Äitini: jos sinä tulet siten onnelliseksi niin kaikki on ok. Siitä ei sen jälkeen puhuttu sanaakaan. Minulla oli ihana äiti.”
Uolevin ja Martin rakkaussuhteesta on säilynyt 60 Uolevin kirjoittamaa rakkauskirjettä sekä muutama valokuva. Oheisessa kirjeessa Uolevi kertoo rakkaudestaan ja kaipauksestaan sekä haaveistaan perustaa yhteinen koti yhteistä elämää varten:
"En voi koskaan käsittää miksi yhteiskunta tuomitsee jotakin niin kaunista ja inhimillistä, mitä mekin tunnemme..."
Vaikka poliisi ei aktiivisesti pyrkinyt saamaan kiinni homoseksuaalisia ihmisiä, ilmiantojen uhka ja kiristäjien uhriksi joutuminen huoletti monia heistä. Tämä vaikeutti ihmissuhteiden solmimista ja pakotti elämään ns. kaapissa.
Kuvassa voi tulkintatavasta riippuen nähdä esimerkiksi pariskunnan, ystävykset tai sukulaiset. Usein saatamme tulkita vastakkaista sukupuolta olevat henkilöt herkemmin pariskunnaksi ja samaa sukupuolta olevat ihmiset ystäviksi. Tätä ajattelutapaa kutsutaan hetero-oletukseksi tai heteronormatiivisuudeksi.
Kuvassa voi tulkintatavasta riippuen nähdä esimerkiksi pariskunnan, ystävykset tai sukulaiset. Usein saatamme tulkita vastakkaista sukupuolta olevat henkilöt herkemmin pariskunnaksi ja samaa sukupuolta olevat ihmiset ystäviksi. Tätä ajattelutapaa kutsutaan hetero-oletukseksi tai heteronormatiivisuudeksi.
Kaksi miestä kuvaamossa Näytä tarkat tiedot
Matilainen, Arvi, valokuvaaja, Hankasalmi, Pieksamäki, Helsinki, valokuvaaja
1932–1938Kuvassa voi tulkintatavasta riippuen nähdä esimerkiksi pariskunnan, ystävykset tai sukulaiset. Usein saatamme tulkita vastakkaista sukupuolta olevat henkilöt herkemmin pariskunnaksi ja samaa sukupuolta olevat ihmiset ystäviksi. Tätä ajattelutapaa kutsutaan hetero-oletukseksi tai heteronormatiivisuudeksi.
Näytetään 1 - 6 / 10