Haku

Ruokalistojen kertomaa

Aineistopaketin koonnut: Hotelli- ja ravintolamuseo

Ruokalistat ja menyy-kortit eivät kerro ainoastaan siitä, mitä ravintolassa on tarjolla tai missä järjestyksessä ruokalajit illallisella syödään. Ne ovat myös kiinnostavia historiallisia lähteitä, jotka kertovat merkittävistä tapahtumista ja heijastavat ajankuvaa, arvostuksia, taiteellisia tyylisuuntia tai yhteiskunnallista kehitystä ja muutoksia. Muun muassa käytetyt raaka-aineet ja ruokalajien nimet muuttuvat aikojen saatossa, ja muutoksiin on aina jokin syy, joka usein johtuu kulttuurisista, yhteiskunnallisista, taloudellisista tai poliittisista muutoksista. Toisaalta ruokalistat ja menyy-kortit ovat olleet ja ovat edelleen myös tärkeitä imagon luojia ja markkinointimateriaaleja, joilla ravintolat ovat halunneet erottautua kilpailijoista ja viestiä omasta yrityskuvastaan.

Yläkoulu: historia, kotitalous, kuvataide

Tavoite ja sisältöalue

Yläkoulu

Oppiaineiden sisältöalueet:

  • Historia: S5 Hyvinvointiyhteiskunnan rakentaminen
  • Kotitalous: S1 Ruokaosaaminen ja ruokakulttuuri
  • Kuvataide: S2 Ympäristön kuvakulttuurit

Laaja-alainen osaaminen:

  • L1 Ajattelu ja oppimaan oppiminen, L2 Kulttuurinen osaaminen, vuorovaikutus ja ilmaisu, L4 Monilukutaito

Tavoite: Tässä aineistopaketissa pohditaan ruokalistojen ja menu-korttien kautta ruoka- ja juomakulttuurin muutoksia. Tavoitteena on peilata niitä yhteiskunnallisiin muutoksiin ja auttaa oppilaita ymmärtämään syy ja seuraussuhteita sekä kehittää oppilaiden monilukutaitoa ja ymmärrystä erilaisten historiallisten lähteiden käytöstä ja merkityksestä.

Tehtäväideat

Kuvien muistiinpanoista löytyy pieniä tietoiskuja ja pohdintatehtäviä, joita voidaan tehdä joko itsenäisesti, pienryhmässä tai koko luokan kesken. Alla lisäksi laajempia pohdintatehtäviä, joita tehdessä oppilas voi yhdistää omaa luovuuttaan teeman sisältöön.

  1. Jos perustaisit ravintolan, millainen se olisi? Millaista ruokaa siellä tarjottaisiin? Miksi? Tutki aineistopaketin ruokalistoja ja suunnittele ja toteuta ravintolallesi oma ruokalista. Mieti millainen se on tyyliltään, millaista kieltä käytät? Käytätkö kuvia, piirroksia tai logoja. Mitä asioita haluaisit viestiä ruokalistalla?

  2. Millaiset olisivat sinun unelmajuhlasi? Mitä ruokaa siellä olisi tarjolla ja minkälaista ohjelmaa siellä esitettäisiin? Keitä kutsuisit juhliisi? Tutki aineistopaketin illalliskortteja ja tee unelmiesi juhlan illalliskortti eli menyy-kortti.

  3. Etsi lisätietoa ja lisää ruokalistoja kirjoittamalla hakusana "ruokalista " Finna.fi:n hakukenttään. Tutki hakutuloksia ja rajaa sitä haluamallasi tavalla. (Suora linkki hakutulokseen ruokalista-hakusanalla)


1800-luvun lopussa ja 1900-luvun alussa väestö oli hyvin eriarvoisessa asemassa ruokailun suhteen. Työväestö ja maaseudun väki söi yksinkertaisesti ja melko yksipuolisesti, ja hienot illalliset ja juhlat olivat mahdollisia vain yläluokalle. Tutki Helsingin Seurahuoneen menu-korttia vuodelta 1909. Millaiset juhlat mahtoivat olla kyseessä ja millaisia ihmisiä niihin saattoi osallistua? Miksi menun kielenä oli ranska? Mitä ajatuksia menyy-kortin koristelu herättää? Mitä taiteen tyylisuuntaa se voisi edustaa?


Vuosisadan alussa kaupunkien työväestö söi yksinkertaisesti, eikä työpaikkaruokailu ollut vielä yleistä. Työntekijät ostivat ruokansa esimerkiksi torien ruokakojuista ja automaateista tai söivät eväitä ja kahvia. Joskus kahvilla ja leivällä saatettiin korvata kokonaisia aterioita. Työväen- ja kansanruokaloita perustivat ja ylläpitivät yksityisten yrittäjien lisäksi erilaiset järjestöt ja yhdistykset, talouskoulut sekä esimerkiksi osuuskauppa Elanto. Raittiusaatteen hengessä Elannon ravintoloissa ei tarjottu alkoholia ennen 1960-lukua. Raittiusravintolassa naisetkin saattoivat ruokailla ilman miesseuraa. Millaisia ruokia Elannon kansanravintolassa oli tarjolla? Mitkä niistä kuulostavat tutuilta? Pohdi miksi naiset eivät saaneet käydä ravintolassa ilman miesseuraa?


Sota-aikana pula elintarvikkeista ja niiden säännöstely näkyi myös ravintoloiden ruokalistoilla. Kaikki käytettiin visusti hyödyksi ja raaka-aineita jouduttiin korvaamaan ja jatkamaan sillä, mitä luonnosta löytyi. Tämä pakotti luovuuteen ja kekseliäisyyteen ja ruokalistoilla saattoi näkyä harvinaisempia raaka-aineita kuten riistalintuja, hevosta ja jopa oravan tai ketunlihaa. Jatkosodan aikana sotatoimialueella Rukajärvellä Kolmen härän hotellissa tarjottiin mm. korpikuusen kyyneliä ja korviketta. Mitä ne ovat? Mitä korvikkeita tiedät? Käytetäänkö nykyään korvikkeita? Miksi nykyään kehotetaan käyttämään kaikki syötäväksi kelpaava hyödyksi, vaikka Suomessa ei olekaan pula-aika?


1950-luvulla päästiin eroon säännöstelystä ja viimeisenä säännöstelystä vapautui vuonna 1952 suomalaisten suosikkijuoma kahvi. Vaikka edelleenkin elettiin hyvin vaatimattomasti, alkoi elintaso pikkuhiljaa nousta ja voin, lihan ja sokerin kulutus nousta. Tämän myötä suomalaisten makumieltymykset alkoivat muuttua happamasta makeaan. Myös Coca-Cola tuli suomalaisille tutuksi Helsingin olympialaisten myötä. Miksi uskot olympialaisten olleen tärkeä tapahtuma Suomelle? Mikä ruoka tai juoma symboloi mielestäsi nykyaikaa? Miksi?


1960- luvulla Suomalaiset alkoivat tehdä lomamatkoja ulkomaille, ja myös suomalaisessa ravintolamaailmassa alkoi näkyä vaikutteita vieraista ruokakulttuureista. Yhä useammalla ihmisellä oli varaa käydä ravintolassa ja hienompien ravintoloiden rinnalle alkoi syntyä erityyppisiä ravintoloita grilliravintoloista olutbaareihin. Eri ruokakulttuureita edustavat ravintolat olivat vielä ns. ”hienoja” ravintoloita, mutta eksoottiset vaikutteet sekoittuivat kotoisten ruokien lomaan, kuten tässä Tiiliholvin listassa. Mikä on mielestäsi eksoottista ruokaa tänä päivänä?


1970-luvulla Suomi kaupungistui eikä maaseudullakaan enää eletty täysin omavaraisesti. Naiset osallistuivat yhä enemmän työelämään kodin ulkopuolella, ja ruoanlaittoa helpottavat säilykkeet, pakasteet ja puolivalmisteet yleistyivät. Pizza, pasta ja hampurilainen kotiutuvat lopullisesti Suomeen. Perheiden ravintolassakäynti lisääntyi ja ravintoloiden listoille alkoi ilmestyä lapsille tarkoitettuja omia listoja. Miksi suomalaisissa ravintoloissa on usein lapsille eri ruoat tai lastenlista? Onko se mielestäsi hyvä vai huono asia?


1980-luvulla ravintolat ketjuuntuivat ja pikaruokaravintolat yleistyivät. Hyvä ystävä -ravintoloiden rento meininki houkutteli asiakkaiksi 1980-luvulla nuoria aikuisia ja lapsiperheitä. Konseptin yksityiskohdat olivat tarkkaan mietittyjä, taustamusiikista hammastikkuihin. Mitä kuvassa oleva esiliina viestii ravintolasta? Millaisia näkökulmia ravintoloiden ketjuuntumiseen voisi liittyä ravintolan omistajan tai työntekijän näkökulmasta? Entä asiakkaan?


1990-luvulla merkittävä tapahtuma oli Suomen EU-jäsenyys. Sen myötä raaka-ainevalikoimat monipuolistuivat ja laajenivat kaupoissa ja ravintoloissa, ja kaikkea oli tarjolla lähes ympäri vuoden. Nykyään puhutaan paljon satokausien mukaan syömisestä. Mitä se tarkoittaa? Onko tässä Ravintola Kosmoksessa tammikuussa 1996 syödyssä menussa käytetty satokauden tuotteita? Osaatko sanoa tai etsiä tietoa siitä, mitkä raaka-aineet tällä hetkellä ovat sesongissa?


2000-luvulle tultaessa ravintolassa käynti on arkipäiväistynyt etenkin kaupungeissa. Ruoka- ja ravintolatrendit vaihtuvat nopeasti ja sosiaalinen media luo uusia ruokailmiöitä nopeassa tahdissa. Ruokailu on yksilöllistynyt ja omilla ruokavalinnoilla voi osoittaa arvojaan ja kuvastaa identiteettiään. Lähi- ja luomuruoka, kasvis- ja vegaaniruoka, ilmastotietoisuus ja satokausiajattelu ovat tällä hetkellä pinnalla. Mistä se mielestäsi kertoo? Kuvassa on ravintola Social Foodin ruokarekka Kumpulan kyläjuhlilta. Millaista ruokakulttuuria ruokarekat edustavat? Tässä ruokarekassa myydään bibimbapia, tiedätkö minkä maan ruokakulttuuriin se kuuluu? Mistä vaihtuvat ruokatrendit mielestäsi kertovat?