1800-luvun lopussa ja 1900-luvun alussa väestö oli hyvin eriarvoisessa asemassa ruokailun suhteen. Työväestö ja maaseudun väki söi yksinkertaisesti ja melko yksipuolisesti, ja hienot illalliset ja juhlat olivat mahdollisia vain yläluokalle. Tutki Helsingin Seurahuoneen menu-korttia vuodelta 1909. Millaiset juhlat mahtoivat olla kyseessä ja millaisia ihmisiä niihin saattoi osallistua? Miksi menun kielenä oli ranska? Mitä ajatuksia menyy-kortin koristelu herättää? Mitä taiteen tyylisuuntaa se voisi edustaa?

Vuosisadan alussa kaupunkien työväestö söi yksinkertaisesti, eikä työpaikkaruokailu ollut vielä yleistä. Työntekijät ostivat ruokansa esimerkiksi torien ruokakojuista ja automaateista tai söivät eväitä ja kahvia. Joskus kahvilla ja leivällä saatettiin korvata kokonaisia aterioita. Työväen- ja kansanruokaloita perustivat ja ylläpitivät yksityisten yrittäjien lisäksi erilaiset järjestöt ja yhdistykset, talouskoulut sekä esimerkiksi osuuskauppa Elanto. Raittiusaatteen hengessä Elannon ravintoloissa ei tarjottu alkoholia ennen 1960-lukua. Raittiusravintolassa naisetkin saattoivat ruokailla ilman miesseuraa. Millaisia ruokia Elannon kansanravintolassa oli tarjolla? Mitkä niistä kuulostavat tutuilta? Pohdi miksi naiset eivät saaneet käydä ravintolassa ilman miesseuraa?

Sota-aikana pula elintarvikkeista ja niiden säännöstely näkyi myös ravintoloiden ruokalistoilla. Kaikki käytettiin visusti hyödyksi ja raaka-aineita jouduttiin korvaamaan ja jatkamaan sillä, mitä luonnosta löytyi. Tämä pakotti luovuuteen ja kekseliäisyyteen ja ruokalistoilla saattoi näkyä harvinaisempia raaka-aineita kuten riistalintuja, hevosta ja jopa oravan tai ketunlihaa. Jatkosodan aikana sotatoimialueella Rukajärvellä Kolmen härän hotellissa tarjottiin mm. korpikuusen kyyneliä ja korviketta. Mitä ne ovat? Mitä korvikkeita tiedät? Käytetäänkö nykyään korvikkeita? Miksi nykyään kehotetaan käyttämään kaikki syötäväksi kelpaava hyödyksi, vaikka Suomessa ei olekaan pula-aika?

1950-luvulla päästiin eroon säännöstelystä ja viimeisenä säännöstelystä vapautui vuonna 1952 suomalaisten suosikkijuoma kahvi. Vaikka edelleenkin elettiin hyvin vaatimattomasti, alkoi elintaso pikkuhiljaa nousta ja voin, lihan ja sokerin kulutus nousta. Tämän myötä suomalaisten makumieltymykset alkoivat muuttua happamasta makeaan. Myös Coca-Cola tuli suomalaisille tutuksi Helsingin olympialaisten myötä. Miksi uskot olympialaisten olleen tärkeä tapahtuma Suomelle? Mikä ruoka tai juoma symboloi mielestäsi nykyaikaa? Miksi?

1960- luvulla Suomalaiset alkoivat tehdä lomamatkoja ulkomaille, ja myös suomalaisessa ravintolamaailmassa alkoi näkyä vaikutteita vieraista ruokakulttuureista. Yhä useammalla ihmisellä oli varaa käydä ravintolassa ja hienompien ravintoloiden rinnalle alkoi syntyä erityyppisiä ravintoloita grilliravintoloista olutbaareihin. Eri ruokakulttuureita edustavat ravintolat olivat vielä ns. ”hienoja” ravintoloita, mutta eksoottiset vaikutteet sekoittuivat kotoisten ruokien lomaan, kuten tässä Tiiliholvin listassa. Mikä on mielestäsi eksoottista ruokaa tänä päivänä?

1970-luvulla Suomi kaupungistui eikä maaseudullakaan enää eletty täysin omavaraisesti. Naiset osallistuivat yhä enemmän työelämään kodin ulkopuolella, ja ruoanlaittoa helpottavat säilykkeet, pakasteet ja puolivalmisteet yleistyivät. Pizza, pasta ja hampurilainen kotiutuvat lopullisesti Suomeen. Perheiden ravintolassakäynti lisääntyi ja ravintoloiden listoille alkoi ilmestyä lapsille tarkoitettuja omia listoja. Miksi suomalaisissa ravintoloissa on usein lapsille eri ruoat tai lastenlista? Onko se mielestäsi hyvä vai huono asia?