Metsäkansan ruokaperinne
Metsäkansan ruokaperinne
Mitä syötiin itäsuomalaisten metsätyöläisten ruokapöydässä ennen toista maailmansotaa? Millaisia taitoja tarvittiin, jotta ison perheen sai ruokittua Kainuun ja Pohjois-Savon syrjäisissä korvissa? Kalastus, kivisten peltojen viljely, pienimuotoinen karjatalous sekä sikojen ja kanojen pito oli pienissäkin mökeissä elämän edellytys. Petun veistäminen männyn kyljestä oli tuttua kaikkialla nälän riivaamalla Savon alueella vielä vuoden 1918 sisällissodan aikaan. Sian läski ja ruisleipä, ohrahuttu, suolakala sekä kokkelipiimä ja puolukkasurvos olivat metsäkansan ruokatottumusten peruselementit. Teollistuminen muutti ruokataloutta siirryttäessä kaskiviljelystä karjanhoitoon. Vanhoista tavoista ja makutottumuksista oli vaikea luopua. Peruna syrjäytti nauriin 1800-luvulla, mutta nauriskaskia tehtiin vielä pitkään 1900-luvullakin. Tupakan ja humalan viljely olivat jääneet tavaksi vanhoista ajoista.
Lue lisää valokuvaaja Ivar Ekströmin Metsäkansa-kokoelmasta
Ivar Ekström oli koulutukseltaan metsäteknikko ja toimi A. Ahlström osakeyhtiön metsätyömaiden tilinpitäjänä ja palkanmaksajana yhtiön puunhankinta-alueilla Pohjois-Savon, Kainuun ja Pohjois-Karjalan alueilla vuosina 1909-1960. Ekström valokuvasi koko työuransa ajan yhtiön tuella. Torpparilain voimaan tulon jälkeen hän lohkoi yhtiön maista tiloja vuokraviljelijöille kuuden vuoden ajan. Tuolloin hänelle tulivat tutuiksi tämän metsäkansan eli tilapäisillä metsätöillä itseään elättävän maatoman kansanosan ruoka ja elämäntapa, asunnot sekä työ. Hän nimesi tämän itselleen tärkeimmän valokuvakokoelmansa nimellä "Metsäkansa".
Metsäkansa -kokoelman tarkoituksena on Ivar Ekströmin omin sanoin "esittää ainoastaan maa- ja metsäkansan asunto-olot ja elinkeinot, sekä näin säilyttää jälkipolville mahdollisimman paljon tietoa ja tuntemusta torpparien ja mäkitupalaisten kehityksestä ja kulttuurista, joka on unhoon jäämässä. Jos se lisäksi antaa nykypolville edes jonkinlaisen käsityksen siitä, mitä edellisten sukupolvien maa- ja metsätyöt ovat merkinneet nykyaikaisen teollisuusyhdyskunnan luomisessa, niin ehkä kuvakokoelma täyttänee tarkoituksensa."
Saved in:
Study objective:
Tutustua itäsuomalaisen ruokaperinteen juuriin ja siihen, miten ruokaa ennen tuotettiin.
Lower secondary school
Subjects
- Historia
- Contents
- Grade 7-9
- S3 Suomea luodaan, rakennetaan ja puolustetaan
- Grade 7-9
- Contents
- Kotitalous
- Contents
- Grade 7-9
- S1 Ruokaosaaminen ja ruokakulttuuri
- Grade 7-9
- Contents
- Valitse yksi kuva ja lue muistiinpano. Mikä on muuttunut verrattuna nykypäivään? Mikä muutoksen on aiheuttanut?
- Mitä tuttuja ruokalajeja löydät? Mitkä ovat entuudestaan tuntemattomia?
- Miksi ennen jauhettiin itse kahvipavut? Entä miksi nykyisin jauhetaan kahvinpavut?
- Pohdi, millaisia taitoja oli oltava, jotta perheen sai ruokittua 1900-luvun alun Suomessa?
- Kuinka teollistuminen muutti korvessa eläneen maattoman kansanosan ruokatottumuksia?