Haku

Metsä ja ihminen

Metsä ja ihminen

Aiheet

Tämä kokonaisuuden on koonnut Suomen Metsämuseo Lusto, ja se esittelee suomalaisten metsiin liittyvää kulttuuriperintöä, joka on muodostunut metsän ja ihmisen vuorovaikutuksesta. Metsäkulttuuria ovat erilaiset metsään liittyvät harrastukset, elämäntavat, käsitykset ja arvot sekä metsien käyttö

Aineistopaketeissa näkyy, miten kokonaisvaltaisesti metsä vaikuttaa suomalaisten elämään, niin nyt kuin menneisyydessä. Aihetta käsitellään niin historian, perinteiden, aatteiden, kuin yksittäisten ihmisten arvo- ja kokemusmaailman kautta.

Tallennettuna:

Suhteeni metsään

Tavoite:

Auttaa oppilasta ymmärtämään mitä metsä suomalaisille merkitsee, niin menneinä aikoina, kuin nykypäivänä.

Oppiaineet
  • Elämänkatsomustieto
    • Sisältöalueet
      • Vuosiluokat 1-2
        • S2 Erilaisia elämäntapoja
      • Vuosiluokat 3-4
        • S2 Erilaisia elämäntapoja
  • Ympäristöoppi
    • Sisältöalueet
      • Vuosiluokat 3-4
        • S3 Löytöretkelle monimuotoiseen maailmaan
        • S4 Ympäristön tutkiminen
        • S5 Luonnon rakenteet, periaatteet ja kiertokulut
        • S6 Kestävän tulevaisuuden rakentaminen
Laaja-alainen osaaminen
  • L3 Itsestä huolehtiminen ja arjen taidot
  • L7 Osallistuminen, vaikuttaminen ja kestävän tulevaisuuden rakentaminen
Oppiaineet
  • Historia
    • Sisältöalueet
      • Vuosiluokat 7-9
        • S1 Teollisuusyhteiskunnan synty ja kehitys
        • S5 Hyvinvointiyhteiskunnan rakentaminen
  • Maantieto
    • Sisältöalueet
      • Vuosiluokat 7-9
        • S4 Muuttuvat maisemat ja elinympäristöt
        • S6 Kestävä elämäntapa ja luonnonvarojen kestävä käyttö
  • Terveystieto
    • Sisältöalueet
      • Vuosiluokat 7-9
        • S1 Terveyttä tukeva kasvu ja kehitys
        • S3 Terveys, yhteisöt, yhteiskunta ja kulttuuri
Laaja-alainen osaaminen
  • L3 Itsestä huolehtiminen ja arjen taidot
  • L7 Osallistuminen, vaikuttaminen ja kestävän tulevaisuuden rakentaminen

Tehtävä 1

Tutustu aineistopaketin kuvakokoelmaan ja lue muistiinpanojen metsäsuhdetarinoita.
Pohdi kuvien ja tarinoiden avulla, mitä metsä suomalaisille merkitsee. Löytyykö kuvista selkeitä teemoja tai toistuvia kuva-aiheita? Löydätkö kuvista ja tarinoista sen, mitä metsä merkitsee sinulle?
Testaa lopuksi, millainen on sinun suhteesi metsään, siirry Metsäsuhteita.fi-sivustolle.
Voit myös osallistua Metsie-kuvakeruuseen ottamalla kuvan ja kertomalla omasta metsäsuhteestasi. Kuvat tulevat osaksi Luston Metsie-kokoelmaa sekä näkyviin Finna-palveluun. Osallistumisohjeet lusto.fi-sivustolla, siirry lusto.fi-sivustolle.

Tehtävä 2

Tutustu aineistopaketin kuvakokoelmaan ja lue muistiinpanojen metsäsuhdetarinoita. Tutustu lisäksi muutamiin blogikirjoituksiin ihmisten metsäsuhteista.
Tutustu Metsässä asuu rauha -blogikirjoitukseen, siirry Metsäsuhteita.fi-sivustolle.
Tutustu Metsä – yhteys luontoon ja esi-isiin -blogikirjoitukseen, siirry Metsäsuhteita.fi-sivustolle.
Tutustu Polkua pitkin tai sen vierestä -blogikirjoitukseen, siirry Metsäsuhteita.fi-sivustolle.
Pohdi ihmisten kokemusten kautta, millaisia terveysvaikutuksia metsällä on? Miten metsä vaikuttaa sinuun itseesi?
Tee blogikirjoitus tai video aiheesta.

Tehtävä 3

Suomalainen metsäsuhde on ajankohtainen, sillä mitä enemmän metsien käyttö maassamme lisääntyy, kasvaa myös keskustelun määrä. Metsien käyttöön liittyvässä kriittisessä keskustelussa on kuultavissa erilaiset metsäsuhteet.

Tutustu aineistopaketin kuvakokoelmaan. Lisää kuvakokoelman kuvia löydät Finnasta Luston Metsie-kokoelmasta. Käytä hakusanaa "metsie" ja saat näkyviin koko kokoelman.

Pohdi, miten ihmisten taustat vaikuttavat heidän suhtautumiseensa metsään. Kuvittele itsesi uuteen rooliin, esim. metsänomistajaksi, luonnonsuojelijaksi tai marjastajaksi ja pohdi, mitä metsä sinulle tässä roolissa merkitsee. Onko metsän merkitys sinulle eri, kun vaihdat roolia? Mieti, miten roolien välistä vuoropuhelua metsästä ja sen käytöstä voisi helpottaa ja selkiyttää.


Harri Tiusasen (kuvassa) metsäsuhde: "Metsästä iloa!"


Johanna Venäläisen (kuvassa) metsäsuhde: "Metsä on paikka, jonne menen rauhoittumaan ja lataamaan energiaa. Harrastan ulkoilua ja metsästystä koiriemme kanssa. Tunnen olevani osa luontoa metsässä. Metsä ikään kuin kietoo minut turvalliseen syliinsä. Rakastan metsiä."


Annukka Partasen (kuvassa) metsäsuhde: "Metsä on minulle yhtä aikaa oma ja ystävän koti, pakoretken suunta, turvapaikka ja lohdullinen syli. Biologina se on usein myös työpaikka sekä paikka jossa opetan ja opin. Äitinä se on paikka, jossa näen tutut asiat taas uusina lapseni kautta ja jossa sukupolvien jatkuvuys konkretisoituu. Metsät ovat minulle iätön rakkaus, joka saa joka vuosi uudenlaisia sävyjä. En osaa nähdä elämääni mitenkään ilman metsää ja sen hitaita hengenvetoja."


Reino Pajarin (kuvassa) metsäsuhde: "Metsä on kiva, koska siellä on kiviä, piilopaikkoja, näköalapaikka ja talvella jäämäkiä."


Timo Neuvosen (kuvassa) metsäsuhde: "Metsä on minulle virkistäytymispaikka hyvin monella tapaa liikkuen tai vain oleskellen. Lisäksi se on myös monella tapaa tulonlähde. En tiedä mitä olisin jos en pienestä pitäen olisi saanut olla metsän kanssa tekemisissä."


Jarmo Mäntykankaan (kuvassa) metsäsuhde: "Omistan 50 ha metsää, jota olen hoitanut 15-vuotiaasta alkaen, nyt siis jo 46 vuotta rakkaudella."

Näytetään 1 - 6 / 20

Metsäiset käsityömenetelmät: tuohityöt ja vuoleminen

Tavoite:

Tutustua puuhun käsityömateriaalina ja auttaa ymmärtämään tuotteiden elinkaarta materiaalista valmiiksi tuotteeksi sekä oppia ymmärtämään suomalaista käsityöperinnettä.

Oppiaineet
  • Käsityö
    • Sisältöalueet
      • Vuosiluokat 1-2
        • S1 Ideointi
        • S2 Kokeilu
        • S3 Suunnittelu
        • S4 Tekeminen
        • S5 Dokumentointi
      • Vuosiluokat 3-4
        • S1 Ideointi
        • S2 Suunnittelu
        • S3 Kokeilu
        • S4 Tekeminen
        • S6 Dokumentointi ja arviointi
  • Kuvataide
    • Sisältöalueet
      • Vuosiluokat 1-2
        • S1 Omat kuvakulttuurit
        • S2 Ympäristön kuvakulttuurit
      • Vuosiluokat 3-4
        • S1 Omat kuvakulttuurit
        • S2 Ympäristön kuvakulttuurit
Laaja-alainen osaaminen
  • L1 Ajattelu ja oppimaan oppiminen
  • L2 Kulttuurinen osaaminen, vuorovaikutus ja ilmaisu
  • L5 Tieto- ja viestintäteknologinen osaaminen
Oppiaineet
  • Historia
    • Sisältöalueet
      • Vuosiluokat 7-9
        • S1 Teollisuusyhteiskunnan synty ja kehitys
        • S5 Hyvinvointiyhteiskunnan rakentaminen
  • Käsityö
    • Sisältöalueet
      • Vuosiluokat 7-9
        • S1 Innovointi
        • S2 Muotoilu
        • S3 Kokeilu
        • S4 Dokumentointi ja arviointi
        • S5 Tekeminen
        • S8 Tiedostaminen ja osallistuminen
  • Kuvataide
    • Sisältöalueet
      • Vuosiluokat 7-9
        • S1 Omat kuvakulttuurit
        • S2 Ympäristön kuvakulttuurit
Laaja-alainen osaaminen
  • L1 Ajattelu ja oppimaan oppiminen
  • L2 Kulttuurinen osaaminen, vuorovaikutus ja ilmaisu
  • L5 Tieto- ja viestintäteknologinen osaaminen

Tehtävä 1

Katso aineistopaketin tuoheen liittyviä kuvia ja pohdi, miten moneen erilaiseen käyttötarkoitukseen tuohi sopii. Mieti materiaalin ominaisuuksia, missä niitä voisi hyödyntää. Tutki myös valmistusmenetelmiä, esim. punontatekniikkaa ja mieti, mihin kaikkeen tekniikoita voisi hyödyntää.

Suunnittele jokin esine tai tuote tuohesta piirtämällä kuva paperille. Väritä tai maalaa kuva ja esittele ideoimasi tuote muille.

Tehtävä 2

Katso kuvaa tuokkosesta. Se on tuohesta taiteltu säilytysastia, jossa ei ole käytetty punontatekniikkaa.
Tutki esineen rakennetta ja kiinnitysmenetelmiä ja pohdi, kuinka se on rakennettu. Valmista tuokkonen paperista maalaamalla ja taittelemalla.
Tarvikkeet: akvarellipaperi, vesi- tai peitevärit, sivellin, puutikku tai nahkanyöri
Kostuta paperi kauttaaltaan vedellä leveällä siveltimellä. Maalaa paperin pintaan laveeraamalla koivun pintaa kuvaavia kuvioita. Anna paperin kuivua. Päättele Finnan aineistopaketin kuvien perusteella, kuinka tuokkonen on rakennettu. Voit etsiä verkosta tai kirjoista tuokkosen valmistusohjeen helpottamaan työtä. Taittele maalaamasi paperi ohjeen tai pohdintojesi mukaisesti. Kiinnitä astian lyhyet päät puutikulla tai nahkanyörillä kiinni.

Tehtävä 3

Katso aineistopaketin kuvia punotuista tuohiesineistä ja tutki esineiden pintaa. Millaiseen työhön punontatekniikka sopii ja miten haluaisit sitä käyttää? Tee yksinkertaisia punontakokeita esim. nahka-tai korkkipaperilla. Paperiveitsi on hyvä apuväline materiaalin leikkaamiseen.

Tehtävä 4

Tutki aineistopaketin puuesineitä. Ovatko työvälineet tuttuja sinulle? Mitä niillä on tehty? Mihin ammattiin työvälineet liittyvät? Miksi työvälineitä ja niiden osia on valmistettu puusta vuolemalla? Keksitkö muita työvälineitä tai niiden osia, jotka voisi valmistaa puusta. Onko sinulla kotona jokin puusta tehty työväline?

Tehtävä 5

Tutki aineistopaketin puuesineitä. Mieti minkälaisen esineen haluaisit itse veistää? Suunnittele veistotyö paperille piirtämällä. Pyri piirtämään työ oikean kokoiseksi. Valitse sopiva puupala ja mittaa sekä sahaa se sopivaan kokoon. Tutustu opettajan johdolla turvalliseen vuolemistekniikkaan. Aloita esineen vuoleminen ja yritä tehdä esineestä suunnitelmasi mukainen. Kun olet saanut vuoltua suunnittelemasi esineen mieleiseksesi, hio se sileäksi. Lopuksi viimeistele työ esim. puuvahalla tai -öljyllä.


Koivuja 1930-luvulta, joiden tuohi on revitty irti.


Heinämiesten kota vuodelta 1933 on esimerkki kekseliäästä tuohen käytöstä. Kota on päällystetty tuohella.


Tuohea on käytetty hirsirakennusten tiivistysmateriaalina.


Tuohesta on tehty mm. köyttä.


Tuohesta on tehty monia tarve-esineitä. Puukontuppi on valmistettu 1860-70-luvuilla.


Tuohivirsut olivat yleisiä tuohitöitä. Kuvassa lasten tuohikengät 1930-luvulta.

Näytetään 1 - 6 / 18

Metsän antimet

Tavoite:

Auttaa oppilasta ymmärtämään miten eri tavoin suomalaiset ovat metsää hyödyntäneet eri aikoina.

Oppiaineet
  • Historia
    • Sisältöalueet
      • Vuosiluokat 3-4
        • S1 Esihistoriallinen aika ja sivilisaation synty
  • Kuvataide
    • Sisältöalueet
      • Vuosiluokat 1-2
        • S2 Ympäristön kuvakulttuurit
      • Vuosiluokat 3-4
        • S2 Ympäristön kuvakulttuurit
Laaja-alainen osaaminen
  • L1 Ajattelu ja oppimaan oppiminen
  • L2 Kulttuurinen osaaminen, vuorovaikutus ja ilmaisu
  • L5 Tieto- ja viestintäteknologinen osaaminen
Oppiaineet
  • Biologia
    • Sisältöalueet
      • Vuosiluokat 7-9
        • S2 Tutkimusretkiä luontoon ja lähiympäristöön
  • Kotitalous
    • Sisältöalueet
      • Vuosiluokat 7-9
        • S1 Ruokaosaaminen ja ruokakulttuuri
  • Kuvataide
    • Sisältöalueet
      • Vuosiluokat 7-9
        • S2 Ympäristön kuvakulttuurit
Laaja-alainen osaaminen
  • L1 Ajattelu ja oppimaan oppiminen
  • L2 Kulttuurinen osaaminen, vuorovaikutus ja ilmaisu
  • L5 Tieto- ja viestintäteknologinen osaaminen

Tehtävä 1: Metsästys

Tutki aineistopaketin kuvia lintuloukusta ja käpälälaudasta. Mikä on niiden toimintaperiaate?
Pohdi millaisia muita pyyntitapoja käytettiin ennen ja etsi tietoa esim. Finna.fi-sivulta hakusanalla ansa.
Katso aineistopaketin kuvia erilaisista aitoista ja mieti, mihin tarkoitukseen rakennuksia on entisaikaan käytetty. Pohdi myös miksi aitat on rakennettu esim. korkealle maasta tai ne sijaitsevat vesistön läheisyydessä.

Tehtävä 2: Marjat ja sienet

Tutustu aineistopaketin kuviin marjanpoimuireista.
Millaisista materiaaleista marjanpoimureita on vuosien varrella valmistettu ja millaisia eroja poimureista löydät?
Millaisella poimurilla itse poimisit marjoja mieluiten?
Millä muulla tavalla voi poimia marjoja?
Mitä marjoja voidaan poimia metsästä?

Tuki aineistopaketin kuvia sienistä. Oletko itse käynyt keräämässä sieniä ja mitkä sienilajit ovat sinulle tuttuja? Mihin vuodenaikaan olet käynyt keräämässä sieniä?
Miten erotat syötävät sienet myrkyllisistä sienistä?
Millä välineellä sieniä kerätään?

Piirrä kuva jostakin sinulle mieluisasta marja- tai sienilajista. Esittele piirtämäsi työ muille.

Tehtävä 3: Mahla ja pihka

Tutki aineistopaketin mahlan- ja pihkankeruu kuvia.
Mitä ovat mahla ja pihka ja mistä puista niitä saadaan?
Mihin mahlaa ja pihkaa käytetään?
Mihin aikaan vuodesta niitä kerätään?
Kuuluuko mahlan juoksuttaminen ja pihkankeruu jokamiehenoikeuksiin?
Oletko maistanut mahlaa? Miltä se maistuu?
Oletko koskettanut pihkaa? Miltä se tuntuu?


Käpälälauta pystytetään joko maahan tai kantoon, ja sen yläpäähän veistettyyn keskimmäisen piikkiin ripustetaan syötti. Kettu pyrkii saamaan syötin hyppäämällä, alas tullessaan se tarttuu käpälöistään kiinni lautaan veistettyihin koloihin.


Lintujen syyspyynnissä käytetty loukku viritettiin metsäpolulle siten, että maata vasten olevan kynnyspuun päälle asetettiin kansipuu, ja tämän päälle vielä poikittain muutama painopuu ja kivi. Kynnyspuulle astunut lintu sai rakennelman sortumaan.


Kala-aitta erämaassa on rakennettu neljän tolpan varaan, lähelle järveä.


Nili-aitta Inarijärven rannalla seisoo tolpan päässä.


Ranta-aitta Säämäjärvellä sijaitsee aivan rannan tuntumassa.


Ruotsalaisvalmisteinen marjanpoimintaan kehitelty pussillinen poimuri vuodelta 2005.

Näytetään 1 - 6 / 19

Metsätyön koneellistuminen

Tavoite:

Auttaa oppilasta ymmärtämään metsätyön historiaa ja miten työnkuva on muuttunut koneellistumisen myötä.

Yläkoulu

Oppiaineet
  • Historia
    • Sisältöalueet
      • Vuosiluokat 7-9
        • S1 Teollisuusyhteiskunnan synty ja kehitys
        • S3 Suomea luodaan, rakennetaan ja puolustetaan
        • S4 Suurten sotien aika
        • S5 Hyvinvointiyhteiskunnan rakentaminen
  • Yhteiskuntaoppi
    • Sisältöalueet
      • Vuosiluokat 7-9
        • S4 Taloudellinen toiminta
Laaja-alainen osaaminen
  • L1 Ajattelu ja oppimaan oppiminen
  • L2 Kulttuurinen osaaminen, vuorovaikutus ja ilmaisu
  • L5 Tieto- ja viestintäteknologinen osaaminen

Tehtävä 1
Tutustu Finnan aineistopakettiin ja Luston ”Miehen työ” verkkonäyttelyyn, siirry Miehen työ verkkonäyttelyn sivustolle.
Pohdi metsätyön koneellistumisen vaikutuksia työntekijöiden arkeen.

Millaista oli työväen liikkuvuus ja miten työtä tehostettiin aikojen saatossa? Mitä ominaisuuksia savottatyö vaati tekijältään ja millaisia kuormittavia seikkoja havaitset työnkuvassa? Millaiseksi kuvittelet savottatyön arjen ja sosiaaliset suhteet?

Tehtävä 2

Tutustu Finnan aineistopakettiin ja pohdi metsätyön koneellistumisen yhteiskunnallisia vaikutuksia.

Miten koneellistuminen vaikutti maaseudun ja syrjäseutujen elämään?
Millainen oli työvoiman tarve ja miten se vaikutti kaupungistumiseen ja maaseudun elinvoimaisuuteen?

Pohdi kaupungistumisen ja koneistumisen suhdetta. Missä määrin kaupungistuminen johtui koneistumisesta ja työvoiman tarpeen vähenemisestä? Missä määrin koneistumista vauhditti kaupungistuminen, uudet ammatit ja tämän kaltaisen työn kiinnostavuuden väheneminen?

Tehtävä 3

Tutustu Finnan aineistopakettiin ja pohdi koneellistumisen taloudellisia vaikutuksia yrityksille ja Suomen kansantaloudelle.

Pohdi yritysten näkökulmasta: miten koneellistuminen vaikutti puutavaran hintaan, työvoimakustannuksiin ja yritysten kilpailukykyyn?
Pohdi kansantalouden näkökulmasta: miten työvoiman uudelleen jakautuminen vaikutti yhteiskuntaan? Toiko koneellistuminen työpaikkoja vai työttömyyttä?

Tehtävä 4

Tutustu Finnan aineistopakettiin ja pohdi metsätyön koneellistumisen ympäristövaikutuksia.

Koneellistumisen myötä esm. polttomoottorien käyttö lisääntyi, uitto korvattiin myöhemmin kuorma-auto kuljetuksilla ja moottorisahat tulivat käyttöön. Miten tämä vaikutti ympäristöön?
Koneet korvasivat lopulta hevoset metsätyössä. Millaista jälkeä metsiin syntyi tämän korjuutavan muutoksen myötä?


Haarain kämpän väkeä Rovaniemellä 1920-luvulla. Työvaatteina sarkahousua, villapaitaa ja karvalakkia.


Piilolan kämppä 1920-luvulla. Savottakämpät olivat tähän aikaan pysyviä rakennuksia ja savottatyö oli kausiluontoista: urakkaa tehtiin pitkissä jaksoissa ja kotiin päästiin kesäksi tai savotan siirtyessä toiseen paikkaan.


Kaanaan metsäkämppä 1950-luku. Metsätyömies "elämänluukulla", josta kämppäemäntä tarjoaa ruokaa. Kämpässä oli varattu kullekin ryhmälle oma osionsa: "teräväpää" oli varattu työnjohdolle, "tylsäpää" miehistölle ja keittiö oli kämppäemännän valtakuntaa, jonne miehillä ei ollut asiaa. Ruoka tarjoiltiin erillisen luukun kautta.

Metsäkämppä Näytä tarkat tiedot

Mannelin, Mauno, valokuvaaja

1950–1959

Siirtokämppä 1960-luvulta oli neljän hengen työmaa-asumus, jossa on voitu pitää taukoja, laittaa ruokaa ja nukkua. Kämppä siirrettiin työmiesten mukana savotalta toiselle.


Metsureiden auto Toyota Hiace vuodelta 1989. Nelivetoinen Hiace oli parannus aiemmin käytössä olleisiin Ford Transit -autoihin verrattuna, sillä sen avulla työmaalle pääsi huonompiakin teitä pitkin ja se käynnistyi myös kylminä pakkasaamuina.


Purouittoa 1910-20-luvuilta. Joukko tukkilaisia on ohjaamassa kekseillä puiden kulkua uittoväylällä. Uitto oli raskasta käsityötä ja vaati paljon miestyövoimaa.

Purouittoa Näytä tarkat tiedot

Nilsen, Hans, valokuvaaja

1910–1929
Näytetään 1 - 6 / 17