Meri ja ihminen (usea oppiaine; alakoulu, yläkoulu, lukio)

Aineistopaketin koonnut: Espoon kaupunginmuseo

Espoon kaupunginmuseo on koostanut Meri ja ihminen -aineistopaketin, jonka kanssa pääset tutustumaan Itämereen ja rannikkoalueiden elämään 1900-luvun alkupuolelta nykypäivään.

Aineistopaketti jakautuu viiteen alateemaan: Saariston monet elinkeinot, Liikkuminen saaristossa, Ihmisen toiminnan vaikutus elinympäristöönsä, Saaristolaiselämää ja Saariston ihmiset. Voit tutustua vain yhteen teemaan tai kaikkiin! Jokaisen alateeman tueksi on laadittu tehtäväideoita oppitunneille.

Kohderyhmä:

Oppiaineiden sisältöalueet:

  • Yhteiskuntaoppi: S1 Arkielämä ja oman elämän hallinta, S3 Aktiivinen kansalaisuus ja vaikuttaminen, S4 Taloudellinen toiminta
  • Ympäristöoppi: S3 Löytöretkelle monimuotoiseen maailmaan

Tavoite: Auttaa oppilasta ymmärtämään Itämeren merkitystä historiassa ja nykypäivänä. Aineistopaketti yhdessä tehtäväideoiden kanssa toteuttaa perusopetuksen opetussuunnitelman laaja-alaisista osaamisen tavoitteista erityisesti L7 (osallistuminen, vaikuttaminen ja kestävän tulevaisuuden rakentaminen) sekä L3 (itsestä huolehtiminen ja arjen taidot).

Oppiaineiden sisältöalueet:

  • Historia: S1 Teollisuusyhteiskunnan synty ja kehitys, S5 Hyvinvointiyhteiskunnan rakentaminen
  • Maantieto: S4 Muuttuvat maisemat ja elinympäristöt, S6 Kestävä elämäntapa ja luonnonvarojen kestävä käyttö
  • Yhteiskuntaoppi: S1 Arkielämä ja oman elämän hallinta, S3 Aktiivinen kansalaisuus ja vaikuttaminen, S4 Taloudellinen toiminta

Tavoite: Ohjata oppilasta ymmärtämään Itämeren merkitystä historiassa ja nykypäivänä. Aineistopaketti yhdessä tehtäväideoiden kanssa toteuttaa perusopetuksen opetussuunnitelman laaja-alaisista osaamisen tavoitteista erityisesti L7 (osallistuminen, vaikuttaminen ja kestävän tulevaisuuden rakentaminen) sekä L3 (itsestä huolehtiminen ja arjen taidot).

Oppiaineet ja kurssit:

  • Historia HI1 Ihminen ympäristön ja yhteiskuntien muutoksessa, HI3 Itsenäisen Suomen historia

Tavoite: Ohjata opiskelijaa ymmärtämään Itämeren merkitystä historiassa ja nykypäivänä.

Saariston monet elinkeinot

Tämän aineistokokoelman myötä pääset sukeltamaan saaristolaisten elinkeinoihin Etelä-Suomen rannikkoseudulla 1800-luvun lopulta 1990-luvulle! Voit havainnoida, mitä kaikkia elinkeinoja saaristossa on harjoitettu ja millä tavoin.

Pohdittavaa oppitunneille

  • Millaisia elinkeinoja on harjoitettu, mikä on ollut pääelinkeino?
  • Mitä työvälineitä on tarvittu?
  • Onko yksi elinkeino riittänyt?
  • Miksi myös saaristossa harjoitettiin pienimuotoista maataloutta?

ilmapuntari Näytä tarkat tiedot

J.F. Widemark, valmistaja

1925–1949

Liikkuminen saaristossa

Tämä aineistokokoelma johdattaa sinut tarkastelemaan liikkumista ja huviliikennettä Itämeren rannikkoalueilla ja saaristossa 1900-luvun alkupuolelta aina 1980-luvulle saakka.

Pohdittavaa oppitunneille

  • Millaisilla kulkuvälineillä meren äärellä on liikuttu?
  • Miten saaristoon muutettiin kesäisin?
  • Miten liikkuminen erosi kesäisin ja talvisin? Onko tässä suhteessa tapahtunut muutoksia aikojen saatossa?
  • Oliko ”välttämättömällä” ja huviliikenteellä eroja?
  • Miksi saariston ihmiset olivat niin riippuvaisia höyrylaivoista ja veneistä? (HUOM. Vinkki: Kesähuvila-asutus ja höyrylaivareitit valtakunnallisesti merkittävänä rakennettuna kulttuuriympäristönä http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=1573)

Ihmisen toiminnan vaikutus elinympäristöönsä

Millaisessa vuorovaikutuksessa ihminen ja Itämeri ovat olleet 1900-luvun alkupuolelta nykypäivään? Tässä aineistokokoelmassa näet, miten saaristolaiset ovat vaikuttaneet elinympäristöönsä.

Pohdittavaa oppitunneille

  • Miten ihmisen kädenjälki näkyy rannikolla ja saaristossa; miten merimaisema on muuttunut (rakennukset/rakennettu ympäristö, roskat, saastuminen…)?
  • Miten ihmisen toiminta vaikuttaa Itämereen? Onko tässä tapahtunut muutoksia aikojen saatossa (huom. Ihminen on vaikuttanut Itämeren tilaan esihistoriallisista ajoista lähtien!)?
  • Ovatko ihmisen toiminnasta johtuvat muutokset hyviä vai huonoja?
  • Miten erilaiset kotieläimet vaikuttavat meren tilaan?
  • Entä pyykin tai tiskien peseminen?
  • Miten ihminen on joutunut ottamaan meren arvaamattomuuden huomioon asuessaan sen äärellä?
  • Sääolosuhteiden vaikutukset meren äärellä asumiseen ennen ja nyt (ilmastonmuutos, tulvarajat).
  • Miten meriluonto ja ihminen ovat olleet yhteydessä ennen ja nyt / millainen on sinun meriluontosuhteesi verrattuna entisajan saaristolaisiin (elannon lähteestä nautinnon lähteeksi)?

Arki ja vapaa-aika saaristossa / saaristolaiselämää

Tiedätkö, millaista saaristolaiselämä on ennen vanhaan ollut? Tässä aineistokokoelmassa keskitytään saaristolaisten arkeen ja vapaa-ajan viettoon.

Pohdittavaa oppitunneille

  • Miten arki ja vapaa-ajanvietto ovat saaristossa eronneet toisistaan?
  • Millaisia muutoksia tässä on tapahtunut?
  • Millaisia kotitöitä saaristolaiselämään on kuulunut?

Saariston ihmiset

Millaiset ihmiset ovat asuneet ja viettäneet aikaansa saaristossa? Tässä aineistokokoelmassa pääroolissa ovat Etelä-Suomen saaristolaiset 1800-luvun lopulta 1980-luvulle.

Pohdittavaa oppitunneille:

  • Ketkä saaristossa viettivät aikaa / asuivat?
  • Miten ihmiset pukeutuivat (eri aikoina)?
  • Mitä yhteiskuntaluokkia voit tunnistaa?

Tehtäväideat on suunniteltu antamaan ideoita siihen, kuinka voit tarkastella aineistopakettia. Voit lähestyä aihetta valitsemalla tehtävistä yhden tai useamman. Tehtävät voi tehdä yksilö-, pari- tai ryhmätehtävinä. Muokkaa tehtäväideoita eri oppiasteisiin ja oppiaineisiin haluamallasi tavalla.

Tehtävä 1

Tutustu Ihmisen toiminnan vaikutus elinympäristöönsä-kokoelmaan.

  1. Pohdi, millä kaikilla tavoilla ihminen on vaikuttanut negatiivisesti Itämeren tilaan ja onko Itämeren saastuminen uusi ilmiö.
  2. Testaa, kuinka paljon saastutat Itämerta, osoitteessa: https://dynamic.hs.fi/2017/itameri/.

Tehtävä 2

Tarkastele kuvaa ”Lehmät rantavedessä, Sommarnäs, Suvisaaristo”.

  1. Mitä haittaa lehmistä ja muista kotieläimistä voi olla Itämerelle?
  2. Kuuluisivatko ne merelliseen maisemaan ilman ihmistä?

Tehtävä 1

Tarkastele Saariston monet elinkeinot-kokoelmaa. Miten nykyihmisen suhde ravinnonlähteisiinsä eroaa esimerkiksi 1930-40-lukujen saaristolaisista?

Vinkki: katso esim. kuvat:

Tehtävä 2

Tutki kuvaa ”Alf och Hemming Juselius fiskar / Alf ja Hemming Juselius kalastamassa”. Kuvittele itsesi kuvassa taka-alalla olevan pojan asemaan ja kirjoita hänen näkökulmastaan lyhyt päiväkirjamerkintä kesäpäivän vietosta saaristossa.

Tehtävä 1

Perehdy valtakunnallisesti merkittävän rakennetun kulttuuriympäristön arvon saaneiden Helsingin höyrylaivareittien ja kesähuviloiden historiaan museoviraston verkkosivuilla. Pohdi, miksi pääkaupungin herrasväki alkoi 1900-luvun alkupuolella ostaa yhä enemmän huviloita ja viettää kesiään Uudenmaan saaristossa? Vertaile nykyajan mökkikulttuuria entisajan huvilaelämään.

Vinkki: lisätietoa saat myös Espoon kaupunginmuseon Huvilamuseo Villa Rulluddin mobiilioppaasta

Muita hyödyllisiä lähteitä pääkaupunkiseudun huvilaelämästä:

  • Blom Christian & Jalavisto Sven, Autuaiden Saaristo – Aikaisia huviloita Suvisaaristossa. Sommarö-Seura ry Sommarö-Sällskapet rf, 2018. Vuosikirja. 46. Vuosikerta.
  • Jalavisto Sven, Huviloita saaristossa. 1973.
  • Nygård Stefan, Villinki - saariston huvilayhteisö. 2003, Helsingin kaupunginmuseo.
  • Pekkanen Johanna & Heininen Virve, Kuninkaankartanosta kaupungiksi: viisi vuosisataa espoolaiselämää. 2013, AtlasArt.
  • Hovi-Wasastjerna Päivi, Vitträskin villat: huvilakulttuuria ja taiteilijaelämää 1900-luvun alussa. 2005.

Tehtävä 2

Katso kuvaa ”picknik på Malmkopplan / piknik Malmkopplanilla”. Kirjoita kuvan äidin näkökulmasta kirje Helsingissä työskentelevälle aviomiehelle kesän vietosta saaristossa.