Haku

Matkustamisen muutos

Kokonaisuuden koonnut: Suomen Rautatiemuseo, Forum Marinum & Suomen Ilmailumuseo

Matkustaminen on murroksessa. Ilmastonmuutos ja kestävän kehityksen huomioiminen pakottavat sekä matkailun ammattilaisia että matkustajia pohtimaan valintojaan entistä tarkemmin. Ymmärtämällä matkustamisessa ja ihmisten liikkumisessa 1900-luvulla tapahtunutta valtavaa muutosta, on helpompi tarkastella myös erilaisia tulevaisuuden vaihtoehtoja. Kohonnut elintaso ja lisääntynyt vapaa-aika vauhdittivat matkustamisen kasvua etenkin 1950-luvulta lähtien, ja suomalaisetkin matkustivat yhä kiihtyvään tahtiin junilla, laivoilla ja lentokoneilla. 1990-luvulta lähtien digitalisaatio mullisti erityisesti matkojen suunnittelun ja varaamisen. Ennen korona-pandemiaa varsinkin eurooppalaisille rajat olivat auki joka puolelle maailmaa ja matkustus ulottui yhä kauemmaksi kotoa.

Tämä kokonaisuus on koottu Forum Marinumin, Suomen Ilmailumuseon ja Suomen Rautatiemuseon kokoelmiin kuuluvista aineistoista. Kokonaisuuden tarkoituksena on johdattaa menneiden matkojen äärelle ja havainnollistaa laiva-, juna- ja lentoliikenteessä tapahtuneita muutoksia aina 1900-luvun alkupuolelta 2000-luvulle asti. Tehtäväideat tarjoavat mahdollisuuden tarkastella matkustuksen osa-alueita eri näkökulmista, matkustamisen eri syitä ja seurauksia, matkailun kasvua ja sitä, ketkä matkustivat ja miksi. Vanhat kuvat, esineet, aikataulut, liput ja muu materiaali tarjoavat myös nostalgisen matkan historiaan ja menneeseen matkustuskulttuuriin.

Kokonaisuus muodostuu viidestä aineistopaketista:

  • Haaveilu, suunittelu ja muistelu
  • Matkalippuja ja lappuja
  • Matkustamisen kokemus
  • Matkaruokailun vuosikymmenet
  • Terveys ja turvallisuus

Haaveilu, suunnittelu ja muistelu

Aineistopaketin koonnut: Suomen Rautatiemuseo, Forum Marinum & Suomen Ilmailumuseo

Matkustamisen kokemiseen liittyy olennaisesti matkasta haaveilu ja matkanteon suunnittelu. Matkalta on yleensä hankittu matkamuisto tai pari muistuttamaan matkustajaa myöhemmin matkan kokemuksesta. Matkamuisto toimii myös matkan fyysisenä todisteena muille. Matkustaja ei ole aina tehnyt matkan suunnittelua yksin, vaan kulkuvälineet ja matkatoimistot ovat pyrkineet kannustamaan ihmisiä matkalle lähtöön. Nämä toimijat ovat tuottaneet erilaista matkasta haaveilua ja matkaa suunnittelua edistävää materiaalia, kuten matkaesitteitä, mainoksia ja matkalta hankittavia, houkuttelevia matkamuistoja. Tähän aineistopakettiin on kerätty kiinnostavia esitteitä ja matkamuistoja, jotka ovat ruokkineet ihmisten matkustushalua viime vuosisadalla.

Yläkoulu: historia, yhteiskuntaoppi, äidinkieli ja kirjallisuus
Lukio: historia

Tavoite ja sisältöalue

Yläkoulu

Oppiaineiden sisältöalueet:

  • Historia: S5 Hyvinvointiyhteiskunnan rakentaminen
  • Yhteiskuntaoppi: S1 Arkielämä ja oman elämän hallinta, S4 Taloudellinen toiminta
  • Äidinkieli ja kirjallisuus: S1 Vuorovaikutustilanteissa toimiminen, S2 Tekstien tulkitseminen

Oppiainekohtaiset tavoitteet:

  • Historia: T1 vahvistaa oppilaan kiinnostusta historiasta tiedonalana ja identiteettiä rakentavana oppiaineena. T2 aktivoida oppilasta hankkimaan historiallista tietoa sekä arvioimaan tiedonlähteiden luotettavuutta. T3 auttaa oppilasta ymmärtämään, että historiallista tietoa voidaan tulkita eri tavoin. T6 auttaa oppilasta arvioimaan erilaisia syitä historiallisille tapahtumille ja ilmiöille. T7 ohjata oppilasta analysoimaan historiallista muutosta ja jatkuvuutta. T8 kannustaa oppilasta tulkintojen tekemiseen.
  • Yhteiskuntaoppi: T1 ohjata oppilasta syventämään kiinnostustaan ympäröivään yhteiskuntaan ja vahvistaa oppilaan kiinnostusta yhteiskuntaoppiin tiedonalana. T2 ohjata oppilasta harjaannuttamaan eettistä arviointikykyään liittyen erilaisiin inhimillisiin, yhteiskunnallisiin ja taloudellisiin kysymyksiin. T4 ohjata oppilasta syventämään ja pitämään ajan tasalla yhteiskuntaa, talouden toimintaa ja yksityistä taloudenpitoa koskevia tietojaan ja taitojaan sekä arvioimaan kriittisesti median roolia ja merkitystä.
  • Äidinkieli ja kirjallisuus: T2 Kannustaa oppilasta monipuolistamaan ryhmäviestintätaitojaan ja kehittämään taitojaan perustella näkemyksiään sekä kielellisiä ja viestinnällisiä valintojaan. T8 Kannustaa oppilasta kehittämään taitoaan arvioida erilaisista lähteistä hankkimaansa tietoa ja käyttämään sitä tarkoituksenmukaisella tavalla.

Lukio

Oppiaineet ja kurssit:

  • Historia: HI1 Ihminen, ympäristö, historia, HI3 Itsenäisen Suomen historia

Tavoite: Tämä aineistopaketti kannustaa opiskelijaa kartoittamaan omaa matkustuksen historiaansa ja auttaa laittamaan sen osaksi suurempaa matkan suunnittelussa viime vuosikymmeninä tapahtuneita muutoksia, joita internetin tuomat vaivattomuuden ja valikoiman runsauden kokemukset risteävät yhteen ilmastonmuutokseen mukanaan tuomiin matkustamisen eettisiin haasteisiin. Aineistopaketti auttaa myös pohtimaan, millä tavoin matkustushaaveita on tuotettu ja sitä, kuinka hyvin nuo haaveet on matkalle lähdettyä toteutuneet. Aineistopaketti kannustaa opiskelijoita kestävään elämäntapaan ja toimintaan kestävän kehityksen puolesta. Se myös syventää opiskelijoiden ymmärrystä monilukutaidosta ja medioista sekä niiden keskeisestä asemasta.

Tehtäväideat

Haaveilu

  1. Kartoita omaa matkustamisen historiaasi. Millä kulkuvälineillä olet matkustanut? Minne kaikkialle olet matkustanut - Suomessa tai ulkomailla?

  2. Tutki aineistopaketin kahden ensimmäisen kuvan sisältämiä vanhoja matkareittejä. Löydätkö matkakohteita tai matkustusmuotoja, joita ei ole enää mahdollista kokea? Nykyään esitteet ovat vähentyneet netin hakukoneiden myötä. Tutustu Maata pitkin -sivustoon ja pohdi millaisia muutoksia matkareitin suunnittelussa on viime vuosikymmeninä tapahtunut. Linkki Maata pitkin -verkkosivustolle

  3. Mainonnalla on pyritty houkuttelemaan ihmisiä lähtemään matkalle. Katso aineistopaketin kuvia 3-9 ja pohdi:
    a) Millaisena mainokset kuvaavat matkustajat? Millaisia ihmisiä mainoksissa näkyy? Kenelle mainonta on suunnattu?
    b) Valitse joukosta yksi kuva. Millaisena matkanteko näyttäytyy valitsemassasi mainoksessa? Olisiko se mahdollisesti poikennut jollain tapaa todellisesta matkasta. Mitä mainoksella haluttiin kertoa matkakohteesta?

  4. Tutki nykyisiä kulkuvälineiden verkkosivuja:
    Linkki Finnairin verkkosivustolle
    Linkki VR:n verkkosivustolle
    Linkki Viking Linen verkkosivustolle
    Millaisia arvoja ne nostavat sivuillaan esille? Vertaa nettisivuja aineistopaketista löytyviin mainoksiin ja esitteisiin. Millaisia asioita kukuvälineet ovat olettaneet ihmisten arvostaneen matkustuksessa ennen? Mitä puolestaan nostetaan esille nykypäivänä? Löydätkö eroja ja yhtäläisyyksiä?

Suunnittelu

  1. Selaa aineistopaketin kuvaa 10, Kar-Airin 1960-luvun lehtistä.
    a) Mistä asioista matkalle lähtijä sai lehtisestä tietoa? Mistä muualta matkalle lähtijä olisi tuolloin hankkinut tietoa matkakohteesta?
    b) Kuvittele millaista olisi tehdä matka, kun ensisijainen tiedonlähde matkakohteesta on lehti. Tutki matkalehtistä ja pohdi, miten olisit pärjännyt matkakohteessa. Olisiko matkakohteessa voinut tulla vastaan ongelmia, joihin matkalehtinen ei olisi osannut matkustajaa valmistaa? Missä suhteessa matkalehtinen on parempi/huonompi kuin nykypäivän tiedonlähteet?

  2. Katso kuvia 11-14: alkaen kuvasta VR:n matkapalvelun messuosasto ja vastaa kysymyksiin:
    a) Matkalehtiset aikanaan auttoivat matkakohteen valinnassa. Mutta mistä lehtisen sai hankittua?
    b) Millä tavoin matkan varaaminen oli ennen erilaista kuin nykyisin?

  3. Katso kuvia 15-19: alkaen Käsimatkatavaraohjeet, Finnair Oyj (vaihtoehtoisesti ruotsinkielinen Tullimääräykset, kuva 20) ja pohdi
    a) Mitä matkustajan piti ottaa huomioon pakatessaan tavaraa matkalle mukaan matkustaessaan lentokoneella, laivalla tai junalla?
    b) Millaista tavaraa sai tuoda matkalta tullessaan?

  4. Tarkastele matkojen hinnoittelua 1960-luvulta kuvista 21-23: Esite; Aero Oy, Esite; Aero Oy, Nuoret lentämään, Esite; Aero Oy, Lennä alennuksella.
    a) Millaisia alennusryhmiä löydät? Onko samoja alennusryhmiä käytössä vielä nykyään?
    b) Selvitä netistä mitä tarkoittaa kysyntäperusteinen hinnoittelu. Minkä arvelet johtaneen kysyntäperusteisen hinnoittelun lisääntymiseen ja mitä se on tehnyt matkojen hinnoittelulle ja painetuille esitteille? Olisiko kysyntäperusteinen hinnoittelu onnistunut 60-luvun esitteissä?
    c) Kumpi hinnoittelutapa on mielestäsi matkustajalle parempi, esitteissä käytetyt ihmisryhmien mukaan jaetut alennukset vai kysyntäperusteinen hinnoittelu?

Muistelu

  1. Millaisia matkamuistoja on matkoilta tuotu? Ovatko matkamuistot erilaisia kun matkustetaan junalla, laivalla, tai lentokoneella? Millaisia matkamuistoja olet itse ostanut tai saanut?

  2. a) Tarkastele kuvia 24-27: albatrossin nokka, näkinkenkiä ja simpukoita, Kilpikonnien pyytäjät ja Kilpikonnan kilpi. Mitä ne kertovat entisaikojen matkamuistoista? Miksi tällaisten matkamuistojen kerääminen saatetaan nähdä tänä päivänä ongelmallisena?
    b) Vertaa eri aikakausien matkamuistoja: kilpikonnien pyytäjät, koristelusikka Pisa, koristelusikka Barcelona, tulitikut, ja Ville Viikinki muki. Pohdi kuvista seuraavia asioita: kuinka paljon tällaisiin matkamuistoihin on käytetty rahaa? Mistä nämä matkamuistot on voitu matkalla hankkia? Missä matkamuistot on todennäköisesti valmistettu? Ovatko matkamuistot koristeita vai käyttöesineitä?
    c) Tarkastele matkamuistoja kestävän kehityksen ja kulutuksen näkökulmasta. Keskustelkaa ryhmissä, mikä seuraavista esineistä on eettisin matkamuisto: luonnollisesta elinympäristöstään poistettu luontokappale, metallinen koriste-esine, joka on valmistettu keräilytarkoitukseen, mutta jolla ei ole käyttöarvoa, vai muovinen massatuotettu käyttöesine?

  3. Tax free -myynti on ollut yksi paikka ostaa matkalta tuliaisia tai matkamuistoja. Tarkastele laivan tax free -kuvastoa 1970-luvulta. Mitä tuotteita siinä myydään? Ovatko tuotteet samoja kuin tänä päivänä? Millaisina tuotteet esitetään? Onko esittämisen tavassa tapahtunut muutosta? Onko tax free -myyntiä muilla kulkuvälineillä kuin laivoilla?

  4. Matkalle lähtö tai saapuminen halutaan usein ikuistaa valokuvaan, kuten esimerkiksi näissä lentokoneeseen ja junaan nousevia matkustajia esittävissä kuvissa. Joskus kuvia ottavat ammattilaisvalokuvaajat, ja valmiita vedoksia myydään matkustajille, kuten tässä kuvassa. Tarkastele kuvien tunnelmaa ja pohdi, miten ne eroavat toisistaan. Millaisena matkalle lähtö tai saapuminen niissä näyttäytyy? Risteilyalusten kuvausporteilla otetut kuvat ovat näistä nykyään varmaankin tutuimpia. Miksi näin tehdään?


Kuva 1. Aero Oy:n esite, jossa kerrotaan sen ja Holland-America Linen yhdistelmämatkasta reitille Helsingistä Amsterdamin ja Rotterdamin kautta New Yorkiin. Matkustajat voivat lentää Aeron Caravelle-lentokoneilla 3,5 tunnissa Amsterdamiin, jatkaa sieltä autolla Rotterdamiin, josta Holland-America Linen alus vie heidät New Yorkiin 6-8 päivässä. Esite on 1960-luvun alusta.


Kuva 2. Kartta ja aikataulu Suomeen tulevaa ja Suomessa matkustavaa turistia varten. Reiteistä ja aikatauluista on valittu matkailua ajatellen parhaat esitettäväksi tässä julistevihkosessa.


Kuva 3. Lentoyhtiö Kar-Air Oy lennätti suomalaisia tilauslennoilla pakettimatkoille esimerkiksi Välimeren alueelle.


Kuva 4. Aero Oy:n (nyk. Finnair Oyj) esite, jossa annettiin vinkkejä jouluostosmatkan suunnitteluun Helsinkiin käyttäen yhtiön lentoja


Kuva 5. Finnairin esite, jossa kerrotaan kampanjasta, jossa yhtiö lupasi lahjoittaa jokaiselle Suomessa tai ulkomaille vihittävälle morsiamelle ilmaisen häämatkan kotimaan reiteillä. Esitteen sanamuoto puhuttelee siis sulhasta, eli lentomatkan ostajan oletettiin itse olevan mies. Mitä mieltä olet tästä?


Kuva 6. Liikelentoyhtiö Finnaviation Oyn esite liikelentämisen eduista vuodelta 1990. Liikelennolla matkustajat säästävät aikaa ja vaivaa vuokraamalla käyttöönsä oman, yleensä alle 20-paikkaisen lentokoneen sen sijaan, että ostaisivat lipun aikataulun mukaiselle reittilennolle. Korkeiden kustannusten takia liikelentoyhtiöiden asiakkaita ovat usein suurten yritysten johtajat ja korkea-arvoiset poliitikot.

Näytetään 1 - 6 / 36

Matkalippuja ja lappuja

Aineistopaketin koonnut: Suomen Rautatiemuseo, Forum Marinum ja Suomen Ilmailumuseo

Matkan suunnitteluun liittyy olennaisesti matkakohteen valinta ja aikataulujen selvittäminen. Ennen matkalle lähtöä tarvitaan matkaan oikeuttava lippu ja usein myös karttoja ja aikatauluja matkustusreittien selvittämiseksi. Matkustukseen liittyy myös erilaisia ohjeita ja sääntöjä. Tässä aineistopaketissa tutustutaan erilaisiin matkalippuihin ja muihin matkustusdokumentteihin, joita matkustaja on tarvinnut matkan suunnittelussa ja matkan aikana. Matkustusdokumentit ovat peräisin 1900-luvun eri vuosikymmeniltä. Niiden tutkiminen ja vertaileminen auttaa pohtimaan niitä monia mullistuksia, joita matkustamisen kulttuurissa on tapahtunut viimeisten vuosikymmenien aikana.

Yläkoulu: historia, maantieto, äidinkieli ja kirjallisuus
Lukio: historia

Tavoite ja sisältöalue

Yläkoulu

Oppiaineiden sisältöalueet:

  • Historia: S5 Hyvinvointiyhteiskunnan rakentaminen
  • Maantieto: S1 Maapallon karttakuva ja alueet
  • Äidinkieli ja kirjallisuus: S2 Tekstien tulkitseminen, S3 Tekstien tuottaminen

Laaja-alainen osaaminen: L1 Ajattelu ja oppimaan oppiminen, L2 Kulttuurinen osaaminen, vuorovaikutus ja ilmaisu, L4 Monilukutaito, L5 Tieto- ja viestintäteknologinen osaaminen, L7 Osallistuminen, vaikuttaminen ja kestävän tulevaisuuden rakentaminen.

Lukio

Oppiaineet ja kurssit:

  • Historia: H1 Ihminen, ympäristö, historia, HI2 Kansainväliset suhteet, H3 Itsenäisen Suomen historia
  • Yhteiskuntaoppi: YH1 Suomalainen yhteiskunta

Tavoite: Aineistopaketissa tutustutaan menneiden aikojen matkustamiseen ja matkustusdokumentteihin sekä syvennetään oppilaiden omia matkakokemuksia ja ymmärrystä matkustamisen lainalaisuuksista. Tavoitteena on erilaisia aineistoja tutkimalla pohtia matkustamisessa tapahtuneita muutoksia sekä kehittää oppilaiden monilukutaitoa.

Tehtäväideat
  1. Tutki aineistopaketissa olevaa kuvallista junalippua (kuva 1) ja katso tarkkaan kuvassa näkyvää henkilöä. Kuvittele olevasi kuvan henkilö ja lähde kuvitteelliselle junamatkalle. Kirjoita matkaltasi päiväkirjaa.
    Kerro kuka olet, mihin olet matkalla ja miksi. Mitä ajattelet matkalla? Millaista on matkustaa junassa, mitä ääniä kuulet? Mitä junassa tapahtuu?

  2. Matkustajia varten on laadittu erilaisia ohjeita, jotta matkustaminen eri liikennevälineissä olisi mahdollisimman sujuvaa ja turvallista. Tutki matkustajille suunnattuja ohjeita ja sääntöjä (kuvat 2-6).
    a. Miten ohjeet ja säännöt ovat muuttuneet vuosikymmenten aikana?
    b. Keitä ohjekuvissa esiintyy? Millaisina matkustajat on kuvattu ohjeissa? Entä ammattilaiset?
    c. Miten lentoliikenteen ja rautatieliikenteen erot näkyvät ohjeissa ja säännöissä?
    d. Mitkä ohjeista ja säännöistä ovat mielestäsi tärkeitä vielä tänäkin päivänä matkustettaessa?

  3. Tutki aineistopaketissa olevia juna-, laiva- ja lentolippuja (kuvat 7-10). Vertaile lippuja ja pohdi.
    a. Mitä yhteistä löydät lipuista?
    b. Mitä eroja lippujen välillä on? Pohdi, mistä erot saattavat johtua.

  4. Matkalippujen ostamisessa on tapahtunut monia mullistuksia viime vuosien aikana. Käy katsomassa Minuutiksi museoon -video (Kesto: 0,47). Tutki kuvia 11-14.
    a. Miten matkalipun ostotapahtuma on muuttunut viime vuosien aikana?
    b. Pohdi, miksi sinulla pitää olla matkalippu matkalle lähtiessä.

  5. Tutki kuvaa matkalippujen tarkastamisesta sekä sinistä ohjekylttiä (kuvat 15-16).
    a. Pohdi, miksi tarkastusmaksuja annetaan.
    b. Muistele omia matkustuskokemuksia ja mieti, oletko koskaan joutunut tilanteeseen, jossa sinulla ei ole lippua matkan aikana?

  6. Matkan suunnittelussa on tapahtunut monenlaisia muutoksia viime aikoina. Tutki kahta lentoaikataulua ja Matkustusreitit Suomessa -esitettä (kuvat 17-19). Suurenna niitä näytöllä, jos se on mahdollista.
    a. Mieti, millaista matkan suunnittelu ja aikataulujen selvittäminen oli entisaikaan.
    b. Miten saat selville aikataulut nykyään?

  7. Tutki ja vertaile karttoja vuosilta 1935 ja 1978 (kuvat 20-21). Huomioi kartoissa näkyviä eroja esimerkiksi valtakunnan rajoissa. Suurenna karttoja näytöllä, jos se on mahdollista.
    a. Miten matkustusreitit ovat muuttuneet vuosien varrella?
    b. Millaisia muutoksia on tapahtunut eri kulkuneuvojen suhteen, joilla matkoja tehtiin?

  8. Matkan aikana matkustajille on jaettu tietoa esimerkiksi kuulutusten ja tilannetiedotteiden avulla. Tutki matkustajille lennon aikana jaettua lentotilannetiedotetta (kuva 22).
    a. Mieti, millaisia matkoja olet tehnyt eri kulkuneuvoilla. Mitä erilaisia tietoja haluaisit saada selville matkan aikana?
    b. Pohdi jotakin viimeaikojen matkaasi, esimerkiksi pitkää kulkuneuvomatkaa tai lyhyempää kävely- tai pyöräilymatkaa. Tee matkastasi tilannetiedote, johon kirjaat ylös sinulle tärkeitä tietoja ja muistoja matkaan liittyen.


Kuva 1. Tämä henkilökohtainen kuvalla varustettu junalippu oli voimassa kolme kuukautta. Junalippu on ostettu vuonna 1928. Lipun taustalla näkyy Valtionrautateiden siipipyörätunnus.


Kuva 2. Järjestyssäännöt junamatkustajia varten vuodelta 1927.


Kuva 3. Ohjeita ja neuvoja junamatkustajille vuodelta 1947.


Kuva 4. Erityisesti perheille suunnattu esite, jossa kerrotaan yleisiä lentomatkustamiseen liittyviä turvallisuusohjeita ja syitä niille.


Kuva 5. Kuviin perustuva turvaohje DC-10 -lentokonetyyppiin, vastaavia on edelleen käytössä ja ne löytyvät jokaisen istuimen istuintaskusta.


Kuva 6. Kyltti junanvaunun seinällä muistutti matkustajia järjestyssäännöistä 1970-1980-luvulla.

Näytetään 1 - 6 / 22

Matkustamisen kokemus

Aineistopaketin koonnut: Suomen Rautatiemuseo, Forum Marinum & Suomen Ilmailumuseo

Tässä aineistopaketissa tarkastellaan matkustamisen muutosta matkustajan kokemuksen näkökulmasta. Paketin aineistojen avulla voi tutkia, miten asemien sekä kulkuvälineiden muuttuminen ovat vaikuttaneet matkustamiseen fyysisenä suorituksena. Lisäksi paketti kannustaa pohtimaan, miten erilaisten ajanvietetapojen lisääntyminen ja huomattavasti lyhentynyt matka-aika, ovat vaikuttaneet matkustamisen kokemukseen. Aineistopaketin kuvien ja muiden aineistojen kautta välittyy, miltä matkustaminen on 1900-luvulla tuntunut mielessä ja ruumiissa.

Yläkoulu: historia, yhteiskuntaoppi
Lukio: historia

Tavoite ja sisältöalue

Yläkoulu

Oppiaineiden sisältöalueet:

  • Historia: S1 Teollisuusyhteiskunnan synty ja kehitys, S5 Hyvinvointiyhteiskunnan rakentaminen
  • Yhteiskuntaoppi: S1 Arkielämä ja oman elämän hallinta, S4 Taloudellinen toiminta

Oppiainekohtaiset tavoitteet:

  • Historia: T2 johdattaa oppilasta tunnistamaan erilaisia historian lähteitä, T3 ohjata oppilasta havaitsemaan historiatiedon tulkinnallisuuden, T5 ohjata oppilasta ymmärtämään ihmisen toimintaan ja päätöksentekoon vaikuttaneita tekijöitä erilaisissa historiallisissa tilanteissa, T7 ohjata oppilasta analysoimaan historiallista muutosta ja jatkuvuutta, T8 kannustaa oppilasta tulkintojen tekemiseen, T12 ohjata oppilasta arvioimaan tulevaisuuden vaihtoehtoja historiatietämyksensä avulla
  • Yhteiskuntaoppi: T2 ohjata oppilasta harjaannuttamaan eettistä arviointikykyään liittyen erilaisiin inhimillisiin, yhteiskunnallisiin ja taloudellisiin kysymyksiin, T8 ohjata oppilasta talouden perusteiden ymmärtämiseen, oman talouden hallintaan ja vastuulliseen kuluttamiseen kestävän kehityksen periaatteiden mukaisesti

Laaja-alainen osaaminen:
L1 Ajattelu ja oppimaan oppiminen, L2 Kulttuurinen osaaminen, vuorovaikutus ja ilmaisu, L4 Monilukutaito, L5 Tieto- ja viestintäteknologinen osaaminen, L7 Osallistuminen, vaikuttaminen ja kestävän tulevaisuuden rakentaminen.

Lukio

Oppiaineet ja kurssit:

  • Historia: H1 Ihminen, ympäristö, historia, HI2 Kansainväliset suhteet, H3 Itsenäisen Suomen historia
  • Yhteiskuntaoppi: YH1 Suomalainen yhteiskunta

Tavoite: Kokonaisuuden avulla tutustutaan matkustamisen muutokseen erilaisten matkustamisen kokemukseen liittyvien aineistojen kautta ja esimerkkien kautta nähdään millaisia suurempia taloudellisia, yhteiskunnallisia ja kulttuurisia muutoksia ne heijastavat.

Tehtäväideat

Asemat

  1. Kun matkustaja nykyään astuu asemarakennukseen, hän ei välttämättä joudu ”taivasalle” ennen kuin määränpäässään. Tutki kuvia 1-5 lentoasemalta, asemalaiturilta sekä satamasta ja pohdi, miten esimerkiksi säätilat vaikuttivat aiemmin matkustajan kokemukseen?
    a) Valitse kuvista hahmo ja eläydy hänen asemaansa, miltä hänestä on tuntunut, mitä hän on mahtanut ajatella?
    b) Millaisia odottelukokemuksia sinulla on asemilta tai terminaaleista?

  2. Asemarakennukset ovat luonteeltaan tiloja, joissa usein vaaditaan tehokasta ja nopeaa toimintaa erilaisten muodollisuuksien hoitoon liittyen. Toisaalta asemilla on oltava tilaa suurillekin ihmismäärille. Osa ihmisistä saattaa viettää niissä pitkiä aikoja oman kulkuvälineensä lähtöä odotellen. Tarkastele kuvia 6-10 satamista, rautatieasemilta sekä lentoasemilta. Pohdi, miten nämä erilaiset tarpeet on eri aikoina huomioitu. Miten eri tilat ovat ohjanneet matkustajien liikkumista?

Matkustaminen fyysisenä suorituksena

  1. Matkustaminen on nykyään fyysisesti melko helppoa ja mukavaa. Tarkastele kuvien 11-14 istuimia ja pohdi, miltä tuntuisi viettää niissä pitkiä aikoja?

  2. Laivoissa ja junissa matkustajille on ollut yleensä tarjolla enemmän yksityisyyttä. Vertaa kuvia 15-16 junien makuuhyteistä ja kuvaa 17 Kristina Regina -laivan makuuhyteistä ja pohdi miten matkustamisen mukavuus on niissä otettu huomioon. Matkalla ollessa halutaan usein nauttia kotioloja korkeammasta elintasosta. Pohdi, miksi näin on? Miten esimerkiksi kuvien 18-19 perusteella Silja Europa -laivan sviitissä ja sen kylpyhuoneessa on pyritty luomaan käsitystä luksuksesta?

  3. Nykyään esteettömyys eli fyysisen maailman saavutettavuus pyritään huomioimaan kaikkialla. Kulkuvälineisiin pääsy tai niiden sisällä liikkuminen on saattanut ennen olla hyvinkin hankalaa, erityisesti huonosti liikkuville matkustajille. Tutki kuvia 20-25 laivoilta, junissa sekä lentokoneissa ja vertaa niitä omiin kokemuksiisi eri kulkuvälineissä matkustamisesta. Mitkä asiat ovat mielestäsi muuttuneet? Voit myös tutustua Allegro-junien 360-kuviin . Voit myös tutustua Allegro junien 360-kuviin VR:n verkkosivuilla. Ulkoinen linkki VR:n Allergo-junien verkkosivustolle

  4. Katso kuvaa 26 1990-luvun alkupuolelta, jossa lastenvaunuja nostetaan työlään näköisesti junaan. Tutki muitakin lasten kanssa matkustamiseen liittyviä kuvia, esimerkiksi 27-28 ja pohdi, miten muuten lasten kanssa matkustaminen on muuttunut? Miten lapset on otettu huomioon? Onko lapsimatkustajien huomioimisessa ollut eroja kulkuvälineiden välillä? Tee kuvakollaasi opetuspaketista löytyvistä kuvista, jossa esittelet eri kulkuvälineiden suhtautumista lapsimatkustajiin. Pohdi, onko suhtautuminen jollain tapaa muuttunut vuosien varrella?

Ajanviete matkan aikana

  1. Viimeisen vuosisadan aikana matkustamiseen kuluva aika on lyhentynyt ja erilaiset elektroniset järjestelmät ovat mullistaneet matkan aikana saatavilla olevan ajanvietteen määrän. Tutki kuvia 29-33 laivoilta pelikoneista ja tietokoneesta, lehden luvusta, pelikorteista ja reittilennon ohjelmasta. Pohdi, miten matkan aikana on aikaisemmin saatu aika kulumaan? Mitä itse teet matkan aikana mieluiten? Koetko matka-ajan osaksi matkaa, vai alkaako lomasi vasta kun pääset perille? Miten myös matkan teosta voisi nauttia enemmän?

  2. Ostosten teko matkan aikana on usein tärkeä motiivi. Risteilymatkustajalle se saattaa olla jopa ainoa syy matkustamiselle. Myös isot lentokentät kannustavat matkustajia kuluttamaan. Miksi yhtiöt rohkaisevat matkustajiaan tekemään ostoksia? Tutki kuvia 34-36 ostoskadusta, esitettä ja hinnastoa ja mieti mitä matkalla on yleensä ostettu ja mistä syystä? Mitä itse ostat matkustaessasi ja miksi?


Kuva 1. Aero Oy:n (nyk. Finnairin) säännöllinen lentotoiminta alkoi vuonna 1924 Katajanokan lentosatamasta vesilentokoneilla. Meren jäädyttyä koneiden laskutelineisiin vaihdettiin kellukkeiden sijaan sukset. Lentokoneen oli oltava kevyt, joten sen seinät olivat ohuet ja huonosti eristetyt, joten matkustajien lämpimille päällysvaatteille oli tarvetta myös matkan aikana.


Kuva 2. Helsingin uusi rautatieasema otettiin käyttöön 1919 ja pääraiteiden laitureiden lasikate valmistui vuonna 2001.


Kuva 3. Bore I oli turkulaisen Bore-varustamon matkustajahöyrylaiva Turku-Maarianhamina-Tukholma -reitillä, jossa se aloitti ympärivuotisen liikennöinnin vuonna 1899. Se oli varustamonsa ensimmäinen kokonaan sähköllä valaistu alus ja sillä oli kaikkiaan 86 hyttipaikkaa. Käyttönsä aikana se upposi useamman kerran ja kärsi kerran myös tulipalon. Uponnut alus nostettiin ylös kerta toisensa jälkeen, se kunnostettiin ja palautettiin liikenteeseen. Bore I liikennöi 1950-luvulle asti Maarianhamina-Tukholma -reitillä ja se romutettiin 1961.


Kuva 4. 210-matkustajapaikkainen S/S Kastelholm -laiva valmistui vuonna 1929 Svenska Amerikan Linjenille, jossa sen tehtävänä oli kuljettaa Amerikkaan suuntaavia matkustajia Turku-Tukholma -reitillä. Tukholmasta käsin matkustajat vaihtoivat saman yhtiön suurempiin Amerikanlaivoihin. Alus oli suurimman osan käyttöiästään Turku-Tukholma -reitillä, mutta teki myös 60-luvulla matkoja Helsingistä Leningradiin ja 70-luvulla ennen romutustaan se liikennöi Turku-Visby ja Maarianhamina-Norrköping -reittejä. Kuvan on ottanut Mauri Kivelä vuonna 1972 ollessaan häämatkalla kyseisellä laivalla.


Kuva 5. Matkustajia laivaan ohjaavia putkia alkoi ilmestyä matkustajaterminaalien yhteyteen 1970-luvun aikana, samalla kun matkustajien määrä ja matkustajalaivojen koko jatkoivat kasvuaan. Kuvan Silja Linen terminaalissa, Turussa on matkustajaputkia ollut vuodesta 1972.


Kuva 6. Kuvassa vastavalmistuneen Seinäjoen rautatieaseman/matkakeskuksen odotustila ja osa kahvilaa vuonna 1971.

Näytetään 1 - 6 / 36

Matkaruokailun vuosikymmenet

Aineistopaketin koonnut: Suomen Rautatiemuseo, Forum Marinum & Suomen Ilmailumuseo

Tässä aineistopaketissa tarkastellaan matkustamisen muutosta 1900-luvulla erilaisten matkaruokailukokemusten näkökulmasta. Matka-aikojen lyhentyessä ruokailu matkan aikana on muuttunut välttämättömyydestä enemmänkin tavaksi viettää aikaa. Aineistopaketin kuvien avulla voi tarkastella ruokaa, ruokailun tiloja ja niihin liittyviä tapoja eri aikoina. Samalla voi pohtia omia matkaruokailuun liittyviä kokemuksia ja valintoja.

Yläkoulu: historia, kotitalous, yhteiskuntaoppi
Lukio: historia

Tavoite ja sisältöalue

Yläkoulu

Oppiaineiden sisältöalueet:

  • Historia: S1 Teollisuusyhteiskunnan synty ja kehitys, S5 Hyvinvointiyhteiskunnan rakentaminen
  • Kotitalous: S1 Ruokaosaaminen ja ruokakulttuuri, S3 Kuluttaja- ja talousosaaminen kodissa
  • Yhteiskuntaoppi: S1 Arkielämä ja oman elämän hallinta, S4 Taloudellinen toiminta

Oppiainekohtaiset tavoitteet:

  • Historia: T2 johdattaa oppilasta tunnistamaan erilaisia historian lähteitä, T3 ohjata oppilasta havaitsemaan historiatiedon tulkinnallisuuden, T5 ohjata oppilasta ymmärtämään ihmisen toimintaan ja päätöksentekoon vaikuttaneita tekijöitä erilaisissa historiallisissa tilanteissa, T7 ohjata oppilasta analysoimaan historiallista muutosta ja jatkuvuutta, T8 kannustaa oppilasta tulkintojen tekemiseen, T12 ohjata oppilasta arvioimaan tulevaisuuden vaihtoehtoja historiatietämyksensä avulla
  • Kotitalous: T3 ohjata ja rohkaista oppilasta valitsemaan ja käyttämään hyvinvointia edistävästi ja kestävän kulutuksen mukaisesti materiaaleja, työvälineitä, laitteita sekä tieto- ja viestintäteknologiaa, T7 aktivoida oppilasta tunnistamaan arjen rakentumista ja kulttuurisesti monimuotoisia toimintaympäristöjä sekä kotitalouksien perinteitä, T13 ohjata oppilasta kestävään elämäntapaan kiinnittämällä oppilaan huomiota ympäristö- ja kustannustietoisuuteen osana arjen valintoja
  • Yhteiskuntaoppi: T2 ohjata oppilasta harjaannuttamaan eettistä arviointikykyään liittyen erilaisiin inhimillisiin, yhteiskunnallisiin ja taloudellisiin kysymyksiin, T8 ohjata oppilasta talouden perusteiden ymmärtämiseen, oman talouden hallintaan ja vastuulliseen kuluttamiseen kestävän kehityksen periaatteiden mukaisesti

Laaja-alainen osaaminen: L1 Ajattelu ja oppimaan oppiminen, L2 Kulttuurinen osaaminen, vuorovaikutus ja ilmaisu, L4 Monilukutaito, L5 Tieto- ja viestintäteknologinen osaaminen, L7 Osallistuminen, vaikuttaminen ja kestävän tulevaisuuden rakentaminen.

Lukio

Oppiaineet ja kurssit:

  • Historia: H1 Ihminen, ympäristö, historia, H3 Itsenäisen Suomen historia

Tavoite: Kokonaisuuden avulla voidaan tutustua matkustamisen muutokseen erilaisten matkaruokailuun liittyvien aineistojen kautta. Ruokailun lisäksi tarkastellaan sitä, miten sen muuttuminen heijastelee suurempia yhteiskunnallisia muutoksia ja sitä, millaisia vastuullisia valintoja jokainen voi omassa arjessaan tehdä matkaruokailuun liittyen.

Tehtäväideat

Ruokailu terminaaleissa ja asemilla:

  1. Matkan alkua odotellessa on hyvä joko ostaa eväitä matkalle tai ruokailla asemaravintolassa. Millaisia muutoksia kuvien 1-6 perusteella löydät asemien ravintoloiden sisustuksesta ja palveluista eri aikoina? Keksitkö mistä nämä muutokset johtuvat? Näkyvätkö kuvissa matkustajamäärien kasvu? Entä näkyvätkö matkustajien asemilla käyttämä aika ja tarpeet? Millaista henkilökuntaa kuvissa näet? Luuletko, että heidän työnsä on asemien ravintoloissa muuttunut?

  2. Erilaisille matkustajille on osattu tarjota erilaisia ravintolapalveluja. Tarkastele kuvia 7-9 ja vertaa Oriveden kolmannen luokan asemaravintolan ruokalistaa 1920-luvulta sekä Ravintola Grillarin ja Helsingin asemaravintolan ruokalistoja 1970-luvulta. Minkälaisten asiakkaiden voisit kuvitella käyvän näissä paikoissa? Minkälainen mielikuva paikoista ruokalistojen perusteella syntyy? Mitkä listojen ruuista on edelleen suosiossa? Onko niissä ruokia joita et tunnista?

Tarjoilu ja ruokailun tilat eri kulkuvälineissä:

  1. Laivoilla notkuva noutopöytä eli buffet on perinteinen näky. Pohdi, miten esimerkiksi laivan seisovaa pöytää esittävissä kuvissa 10-11 käsitystä runsaudesta on pyritty luomaan? Miksi buffet-ruokailu on muodostunut niin suosituksi? Katso Ylen Elävän arkiston videosta kohta 16:20-21:17 ja pohdi mitä varten ruokailuohjeita on pitänyt antaa? Eroaako videon ruoka nykyisin laivalla tarjottavasta ruuasta? Onko ruokailussa tapahtunut muutoksia? Ulkoinen linkki Ylen Elävään arkistoon

  2. Tarkastele kuvia 12-22 ruokailutilanteista eri kulkuvälineissä, ja mieti miltä ruokailu on niissä kokonaisuutena tuntunut? Millä tavoin laivalla ruokailu eroaa muissa kulkuvälineissä ruokailusta esimerkiksi tilan ja valikoiman kannalta? Mitä haittoja ja hyötyjä on omalla paikalla ruokailussa verrattuna erilliseen ruokailutilaan? Kummasta itse pidät enemmän? Tarkastele kuvissa näkyviä erilaisia matkaruokailun tapoja ja pohdi miten ne vaikuttavat ruoan hävikin määrään?

Astiat:

  1. Kun kulkuvälineissä tarjoillaan ruokaa, ovat astiat usein olleet varta vasten tähän käyttötarkoitukseen suunniteltuja yksittäisiä esineitä tai kokonaisia astiastoja. Tutki kuvia 23-27 ja pohdi, mitä asioita on pitänyt ottaa huomioon eri kulkuvälineiden astioita valitessa? Pohdi esimerkiksi vaatimuksia astioiden painon, säilytyksen ja ulkonäön suhteen? Miksi luulet, että useimpiin on myös haluttu lisätä yksittäisen kulkuvälineen tai sitä liikennöineen yhtiön nimi tai tunnus? Kertakäyttöastiat ovat sittemmin yleistyneet matkustamiseen liittyvässä ruokailussa, sillä ne ovat edullisia eikä niiden pesusta tarvitse huolehtia. Mitä mieltä itse olet kertakäyttöastioista ja niiden käytöstä?

Ruokalistat:

  1. Kulkuvälineisiin liittyvien ruokalistojen avulla voi tarkastella yksityiskohtaisesti, mitä ennen on matkustaessa syöty. Ruokalistat kertovat kuitenkin muutakin, jos niitä tutkii tarkasti. Tarkastele kuvan 28 ruokalistaa Finnairin ruokalistaa vuodelta 1985 tai kuvan 29 Silja Linen ruokalistaa vuodelta 1987 ja pohdi, mitä tietoja esimerkiksi ruuan alkuperästä on matkustajille annettu tai mitä ruoka-aineita on pidetty arvossa? Onko erikoisruokavalioita noudattaneet matkustajat huomioitu? Entä minkälaisia mielikuvia ruokalistan kuvitus pyrkii luomaan esimerkiksi luksuksesta ja suomalaisuudesta?

  2. Tarjoilua tai mainoksia varten on otettu myös valokuvia eri annoksista. Miksi Finnairin lennolla ensimmäisen luokan ja edullisemman economy-luokan aamiaiset ovat näyttäneet niin erilaisilta kuvissa 30-31? Mitä itse olet syönyt matkalla ollessasi? Eroavatko nykyään tarjottavat annokset kuvissa esiintyvistä?


Kuva 1. Asiakas asemaravintolan kassalla Helsingin rautatieasemalla. Kuvan perusteella myynnissä oli ainakin kahvia, pullaa, lihapiirakoita ja lihalientä.


Kuva 2. Vuonna 1913 valmistuneen Viipurin asemaravintolan sisätila. Kuvassa pöydillä on valkoiset pöytäliinat, ja asiakkaat ovat pukeutuneet hyvin. Tiskin takana näkyy kaksi tarjoilijaa.


Kuva 3. Helsingin lentoaseman vastavalmistuneen matkustajaterminaalin ravintola vuonna 1969. Koko terminaalin haluttiin olevan suomalaisen suunnittelun ja rakentamisen näyteikkuna maailmalle, joten myös ravintolan sisustukseen kiinnitettiin erityistä huomiota.


Kuva 4. Helsinki-Vantaan lentoaseman vuonna 1952 valmistuneen matkustajaterminaalin ravintola. Matkaravinto Oy huolehti ravintolatoiminnan lisäksi jonkin aikaa Aero Oy:n (nyk. Finnair) lentokoneiden muonahuollosta toimittaen lennoille juomia, voileipiä ja lämpimiä piiraita. Lentoyhtiön oma catering-toiminta alkoi parakiterminaalin tiloissa heinäkuussa 1961 ja se muutti omiin tiloihinsa (toiseen parakkiin) vuonna 1963.


Kuva 5. Seinäjoen rautatieaseman ja matkakeskuksen vastavalmistunut kahvila vuonna 1971.


Kuva 6. Helsingin rautatieaseman Liikenneravintolat Oy:n kioski kuvattuna vuonna 1978. Kioskissa oli myynnissä mm. hedelmiä ja makeisia.

Näytetään 1 - 6 / 31

Terveys ja turvallisuus

Aineistopaketin koonnut: Suomen Rautatiemuseo, Forum Marinum & Suomen Ilmailumuseo

Joskus kaikki ei suju matkan aikana ennalta odotetulla tavalla tai voi sattua onnettomuus. Odottamaton tilanne voi kohdata joko yksittäistä matkustajaa tai koko kulkuvälineen, jolla matkaa tehdään. Laivat, junat ja lentokoneet ovat kuitenkin kaikki pyrkineet tekemään matkustamisesta mahdollisimman turvallista. Tässä aineistopaketissa tarkastellaan matkailua turvallisuuden näkökulmasta. Aineistopaketin avulla voi tutkailla miten erilaiset turvallisuusriskit on historian saatossa otettu eri kulkuvälineissä huomioon. Samalla voi pohtia, ovatko matkustamisen riskit nykyään samanlaisia vai erilaisia kuin ennen.

Yläkoulu: historia, yhteiskuntaoppi, äidinkieli ja kirjallisuus
Lukio: historia

Tavoite ja sisältöalue

Yläkoulu

Oppiaineiden sisältöalueet:

  • Historia: S5 Hyvinvointiyhteiskunnan rakentaminen
  • Yhteiskuntaoppi: S1 Arkielämä ja oman elämän hallinta, S4 Taloudellinen toiminta
  • Äidinkieli ja kirjallisuus: S1 Vuorovaikutustilanteissa toimiminen, S2 Tekstien tulkitseminen

Laaja-alainen osaaminen: L1 Ajattelu ja oppimaan oppiminen, L2 Kulttuurinen osaaminen, vuorovaikutus ja ilmaisu, L4 Monilukutaito, L5 Tieto- ja viestintäteknologinen osaaminen, L7 Osallistuminen, vaikuttaminen ja kestävän tulevaisuuden rakentaminen.

Lukio

Oppiaineet ja kurssit:

  • Historia: HI1 Ihminen, ympäristö, historia, HI3 Itsenäisen Suomen historia

Tavoite: Aineistopaketti ja kysymykset auttavat opiskelijaa näkemään, millaisia terveyteen ja turvallisuuteen liittyviä seikkoja matkustaja on matkan aikana voinut havaita, sekä millaisiin terveys- ja turvallisuusriskeihin matkayhtiöt ovat varautuneet. Paketin avulla opiskelija voi pohtia, miten turvallisuus matkustaessa on muuttunut ja mitkä tekijät ovat siihen vaikuttaneet. Paketin tarkastelu myös vahvistaa monilukutaitoa ja auttaa ymmärtämään sen merkitystä.

Tehtäväideat
  1. Selaa aineistopaketin 19 ensimmäistä kuvaa ja valitse joukosta kolme kuvaa. Kuvia apuna käyttäen pohdi, millaisiin uhkiin ja vaaratilanteisiin kulkuvälineissä on varauduttu. Varautuvatko eri kulkuvälineet eri uhkiin? Entä miten tämä varautuminen on näkynyt matkustajalle?

  2. Matkustajia koskeneet ohjeet ja kiellot eivät ole aina olleet samanlaiset. Aineistopaketista löydät kuvia, joiden ohjeisiin et todennäköisesti matkustaessasi enää törmää. Tarkastele erityisesti kuvia 17-24 ja pohdi, millaisia syitä keksit kieltojen ja sääntöjen muuttumiselle? Miksi jotkut kiellot ovat poistuneet? Keksitkö nykyisiä kieltoja tai ohjeita, joita ei aikaisemmin kulkuvälineissä tarvittu?

  3. Katso kuvia eri ikäisistä pelastusliiveistä. Millaisiin seikkoihin liivien kehityksessä on kiinnitetty huomiota? Millaisia etuja uudemmissa liiveissä on vanhempiin nähden?

  4. Aineistopaketista löydät kuvan käsiraudoista. a) Selvitä Finnan tiedoista kuka niitä on käyttänyt ja missä niitä on käytetty. b) Lue Iltasanomien tekemä juttu ja pohdi, miten eri kulkuvälineiden kurinpitotoimet ovat saattaneet erota toisistaan. Mitä huonosti käyttäytyvälle matkustajalle voidaan tehdä junassa? Entä lentokoneessa? Mitä käsiraudat ja järjestyssäännöt kertovat kapteenin tai konduktöörin järjestyksenpito-oikeuksista?

  5. Aineistopaketin viimeiset kuvat johdattavat aikaan, jolloin tupakointi matkustusvälineissä oli vielä sallittua. Katso kuvia ja pohdi miten matkustusvälineiden suhtautuminen tupakointiin on muuttunut. Miksi enää ei käytetä tuhkakuppeja mainosmateriaalina? Milloin tupakointia on Suomessa rajoitettu? Miten luulet sen vaikuttaneen matkustamiseen?

  6. Laivamatkustuksen turvallisuuteen on vaikuttanut kansainvälinen meriturvallisuutta koskeva SOLAS -sopimus. Ensimmäinen SOLAS -sopimus tehtiin matkustajahöyrylaiva Titanicin uppoamisen jälkeen. Sopimusta uudistetaan tasaisin väliajoin vastaamaan vastaamaan nykyaikaisen laivaliikenteen haasteisiin. Määräykset vaikuttavat laivojen rakenteisiin, välineisiin ja toimintaan, sillä laivojen tulee pysyä SOLAS -sopimuksen turvamääräysten tasolla tai lakattava liikennöimästä. Esimerkiksi tulipalon riskiä on pienennetty paloherkkien materiaalien ja kapeiden käytävien vähentämisellä. Löydätkö opetuspaketin kuvista joitain sellaisia elementtejä, jotka eivät täyttäisi tällaisia SOLAS-sopimuksen vaatimuksia?


Kuva 1. Matkustajalaivoilla tämänkaltaisia symboleja näkyy käytävien seinillä, lattian rajassa. Onnettomuustilanteissa on toimittava nopeasti ja löydettävä pelastautumisreitti laivan jokaiselta kannelta. Miten hyvin osaisit tulkita mitä kuvan symbolit yrittävät kertoa? Osaisitko pelastautua niiden avulla? Entä jos laivalla onnettomuuden sattuessa sammuisi valot?


Kuva 2. Aero Oy (nyk. Finnair Oyj) sai ensimmäiset suihkumoottorikoneensa Caravellet vuonna 1960. Matkustajalentokoneiden suunnittelussa turvallisuus on tärkein kriteeri, ja ulospääsyn nopeuttamiseksi hätätilanteessa varauloskäynnit rakennetaan nykyään suuremmiksi ja varustetaan usein ilmalla täyttyvällä hätäliukumäellä.


Kuva 3. Onnettomuuden kohdatessa laivalla saattavat matkustajat joutua käyttämään pelastusveneitä. Tämä vesipurkki on ollut osa pelastusveneeseen kuulunutta muonapakkausta. Miksi veneisiin otettiin mukaan vettä ja miksi se oli metalliseen säilykepurkkiin pakattua?


Kuva 4. Nykyisin käsidesilaitteita näkyy joka puolella. Ota selvää kuvan tiedoista milloin se on otettu. Pohdi miten yleisiä käsidesilaitteet ovat olleet tuolloin laivoilla.


Kuva 5. Sylkykuppi 1920-luvulta on ollut käytössä junissa ja asemilla. Sylkykupit tulivat matkustajajuniin ja asemille tuberkuloosin leviämisen ehkäisemiseksi 1800-luvun loppupuolella. Sylkykupit poistettiin käytöstä 1950-luvulla, niin ikään hygieniasyistä.


Kuva 6. Hätäruokapakkaus ei näytä kovin houkuttelevalta, mutta sen tarkoituksena oli säilyä mahdollisimman pitkään käyttökelpoisena ja varastoituna viedä mahdollisimman vähän tilaa.

Näytetään 1 - 6 / 37