Mainoskuvastoa sotien jälkeen

Tämä aineistopaketti esittelee suomalaisia mainoksia alkaen sotien jälkeisestä ajasta aina 1970-luvulle. Mainoksissa näkyy, miten toisen maailmansodan päättyminen, elintason nousu, vapaa-ajan lisääntyminen ja kansainvälistyminen 1960-luvulla vaikuttivat suomalaisten arkeen. Mainoksista voi tutkia esimerkiksi mainosten välittämää ajankuvaa. Mainoksia tarkastellessa voi pohtia, mitä mainokset kertovat tai halusivat kertoa oman aikansa yhteiskunnasta ja sukupuolirooleista. Mikä markkinoinnissa ja mainonnassa on muuttunut ja mikä on pysynyt ennallaan?

Aineistopaketti on jaettu viiteen kokonaisuuteen, joista jokainen on kohdennettu tietyn oppiaineen opetukseen:

  • Myydään mielikuvia! - kuvataide
  • Matkailumainosten Suomi-kuva - historia
  • Kodin keittiö ja ruokakulttuuri - historia
  • Verbin modukset entisajan mainoksissa - suomen kieli ja kirjallisuus
  • Vaatteet pintaa syvemmältä – ominaisuudet, huolto ja uudet kuidut - käsityö

Kokonaisuuksia ja niiden aineistoja voi hyvin hyödyntää myös muissa oppiaineissa. Kurkkaa valmiit tehtäväideat muistiinpanokuvakkeista aineistojen oikeasta yläkulmasta ja poimi parhaat ideat omaan opetukseen!

Kohderyhmä:

Oppiaineiden sisältöalueet:

  • Kuvataide: S1 Omat kuvakulttuurit, S2 Ympäristön kuvakulttuurit
  • Historia: S1 Teollisuusyhteiskunnan synty ja kehitys, S5 Hyvinvointiyhteiskunnan rakentaminen
  • Suomen kieli ja kirjallisuus: S2 Tekstien tulkitseminen, S4 Kielen, kirjallisuuden ja kulttuurin ymmärtäminen
  • Käsityö: S2 Muotoilu S4 Dokumentointi ja arviointi S7 Yrittäjämäinen oppiminen S8 Tiedostaminen ja osallistuminen

Tavoite: Aineistopaketti johdattaa tutkailemaan entisajan mainoksia ja niistä välittyvää ajankuvaa eri näkökulmista ja oppiaineista käsin. Aineistot auttavat hahmottamaan suomalaisen yhteiskunnan muutosta sotien pula-ajasta hyvinvointiyhteiskunnaksi, jossa kulutuskulttuuri voimistui ja tarjolle tulivat uudet tuotteet ja palvelut. Kokonaisuus kannustaa tarkastelemaan historiallista muutosta ja jatkuvuutta sekä mainonnan kieltä ja visuaalisia keinoja.

Oppiaineet ja kurssit:

  • Historia: HI3 Itsenäisen Suomen historia, HI1 Ihminen ympäristön ja yhteiskuntien muutoksessa
  • Kuvataide: KU3 Osallisena mediassa

Aineistopaketti johdattaa tutkailemaan entisajan mainoksia ja niistä välittyvää ajankuvaa eri näkökulmista ja oppiaineista käsin. Aineistot auttavat hahmottamaan suomalaisen yhteiskunnan muutosta sotien pula-ajasta hyvinvointiyhteiskunnaksi, jossa kulutuskulttuuri voimistui ja tarjolle tulivat uudet tuotteet ja palvelut. Kokonaisuus kannustaa tarkastelemaan historiallista muutosta ja jatkuvuutta sekä mainonnan kieltä ja visuaalisia keinoja.

Vinkki! Muistiinpanokuvakkeesta saat esiin lisää tietoja.

Myydään mielikuvia!

Kokonaisuuden koonnut: Viivi Rintanen, kuvataideopettaja

Tutki, millaisia mielikuvia vanhat mainokset yrittivät liittää mainostamiinsa tuotteisiin. Nämä mielikuvat ovat positiivisia ajatuksia ja tunteita, joiden innoittamana kuluttaja voi haluta ostaa tuotteen. Mainokset ja mainostajan tuotteisiin liittämät mielikuvat ovat erottamaton osa arkeamme. Kokonaisuuden tavoitteena onkin oppia tunnistamaan mainokset kuvatyyppinä ja osana visuaalista kulttuuriamme. Tavoitteena on myös oppia hahmottamaan itsensä mainonnan kohteena.

Kokonaisuus on räätälöity erityisesti kuvataiteen opetukseen, mutta sitä voi hyödyntää myös muiden oppiaineiden opetuksessa.

Alla olevassa kuvataiteen tehtävässä pohditaan mielikuvan käsitettä ja tutkitaan menneen mainonnan visuaalisia keinoja laajentamalla mainosta omin käsin kollaasitekniikalla.

  • Selaa kaikki mainokset ja lue niiden muistiinpanot. Valitse yksi mainoksista.
  • Tulosta valitsemasi mainos A4-koossa ja liimaa se ison (esim. A2) paperiarkin keskelle.
  • Kuvaa mainosta ympäröivässä, tyhjässä paperialassa ajatuksia ja tunteita, joita mainos sinussa herättää.
  • Yritä matkia mainoksen visuaalista ilmettä värein tai toteutustekniikoin. Voit piirtää, maalata tai tehdä kollaasin ja käyttää kuvia sekä tekstiä.

Muistiinpano:

Mainosten tavoitteena on saada kuluttajat ostamaan yritysten tuotteita. Siksi mainonta liittää tuotteisiin positiivisia mielikuvia esimerkiksi tuotteen terveysvaikutuksista.

Mitä hyvää margariini tuo kuvan koulukirjoja kantavan pojan arkeen? Entä miksi valokuva on väriltään huomiotaherättävän kirkas? Mainoksen kuva saattaa olla väritetty tai värejä on saatettu korostaa värittämällä. Voit piirtää pojan eri ympäristöihin herkuttelemassa margariinilla.

Muistiinpano:

Mainoksen kuva saattaa olla väritetty, mustavalkoinen kuva. Millainen mielikuva syntyy kirkkaanpunaisesta lihasta? Miksi mainoksessa esitellään mahdollisimman montaa lihaa? Yritä kuvata teoksessasi mahdollisimman monipuolista, maukasta ja murean näköistä lihavalikoimaa tai erilaisia lihankorvikkeita.

Muistiinpano:

"Hellas - aina herkullista", väittää mainoksen slogan eli mainoslause pääsiäiskaramelleista. Millaisia ajatuksia herättää mielikuva koristeellisesta pääsiäismunasta, jonka sisällä on hymyilevä pääsiäistipu? Valokuvan sijaan mainos on piirretty kuvitus. Olisivatko karkit näyttäneet “aina herkullisilta”, jos ne olisivat valokuvassa koskeneet elävään kananpoikaan?
Matki mainoksen kirkkaita värejä ja piirrostyyliä.

Muistiinpano:

Kansainvälistyvässä Suomessa myytiin amerikkalaisia Kodak -kameroita englanninkielisellä sloganilla: “Anna onnellisia muistoja - anna Kodak-kamera.” Millainen on kuvan ”onnellinen muisto”? Millaisia tunteita herättää naurava pienokainen, joulukuusi ja kyltin jouluiset värit? Matki mainoksen jouluista piirrostyyliä.

Muistiinpano:

Dieta -limumainos on suunniteltu tarkkaan piirtäen (kuva 2), jonka jälkeen on otettu mainokseen sopiva valokuva. Yksi asia mainoksesta kuitenkin puuttuu: itse tuote! Kyltti on asetettu limupullojen viereen kaupassa, jolloin hymyilevä nainen on osoittanut pullojen suuntaan. Tuotteen nimi on johdettu dieetti-sanasta ja tuote on liitetty aikansa kauneusihannetta edustavaan vaaleaan, nuoreen naiseen.

Kyseenalaista kuvan sukupuoliroolitus kokeilemalla, miten mies- tai muu hahmo sopisi vastaavaan mainoskuvaan. Voisiko kuvassa vaihtoehtoisesti limupullo tai maskotti?

Muistiinpano:

Kansainvälistyminen toi Suomeen myös nuorisokulttuurin muoti-ilmiöineen. Suomalainen Puuvillan Myyntikonttori valmisti esimerkiksi suosittuja James -farmarihousuja. Mihin maahan ja aikaan viittaa tämä mainos, jossa ihmiset huuhtovat kultaa Western-maisemissa? Pohdi millaisia ovat kuvan henkilöt. Voit toteuttaa malleista lisää mainoskuvia erilaisissa ympäristöissä.


Matkailumainosten Suomi-kuva

Kokonaisuuden koonnut: Finna.fi

Sotien jälkeen suomalaisten elämäntavat muuttuivat: elintaso nousi, kaupungistuminen nopeutui ja vapaa-aika lisääntyi. Muutos maataloudesta palkkatyöhön, 40-tunnin työviikkoon ja pidennettyihin vuosilomiin lisäsivät muun muassa matkailun suosiota. Kun vapaa-aikaa ja rahaa oli aiempaa enemmän, kulutustottumukset muuttuivat ja kotimaan sekä ulkomaanmatkailu kasvoivat. Matkoille päästiin kätevästi junalla, linja-autoilla, laivalla tai jopa omalla autolla.

Kokonaisuuden tavoitteena on tutustuttaa erilaisiin matkustustapoihin matkailujulisteiden innoittamana. Kokonaisuus innostaa pohtimaan, miten Suomea markkinoitiin suomalaisille ja ulkomaalaisille 1950-luvulta aina 1970-luvulle.

Paketti on räätälöity erityisesti historian opetukseen, mutta soveltuu se myös muihin oppiaineisiin. Matkailumainosten inspiroimana voi esimerkiksi suunnitella ja toteuttaa oman Suomea markkinoivan julisteen alla olevien aineistojen hengessä.

Muistiinpano:

Valtionrautatien (VR) Rengasmatkat olivat matkoja, joiden ideana oli tarjota matkustajille kotimaanmatkoja, jotka alkoivat yhdestä pisteestä ja päättyivät lopulta takaisin alkupisteeseen. Matkoja tehtiin junalla, sisävesilaivoilla ja myöhemmin myös lentokoneilla. Rengasmatkat olivat suuressa suosiossa 1950-luvulta 1960-luvulle saakka.

Analysoi Rengasmatkojen mainosta vuodelta 1960.
Millainen ensivaikutelma sinulle syntyy mainoksesta?
Mitä mainoksessa tapahtuu? Pohdi, mitä mainoksella halutaan sanoa katsojalle? Kenelle mainos on suunnattu?
Mikä merkitys väreillä on mainoksessa?
Millainen naiskuva mainoksesta välittyy? Pohdi, miksi mainokseen on valittu nainen.

Miten kotimaanmatkailua mainostettiin ennen ja miten sitä mainostetaan nykyään? Onko mainostapa muuttunut?

Muistiinpano:

Valtionrautatien (VR) Rengasmatkat olivat matkoja, joiden ideana oli tarjota matkustajille kotimaanmatkoja, jotka alkoivat yhdestä pisteestä ja päättyivät lopulta takaisin alkupisteeseen. Matkoja tehtiin junalla, sisävesilaivoilla ja myöhemmin myös lentokoneilla. Rengasmatkat olivat suuressa suosiossa 1950-luvulta 1960-luvulle saakka.

Analysoi Rengasmatkojen mainosta 1950-luvulta.
Millainen ensivaikutelma sinulle syntyy mainoksesta?
Mitä mainoksessa tapahtuu? Pohdi, mitä mainoksella halutaan sanoa katsojalle.
Kenelle mainos on suunnattu?
Mikä merkitys väreillä on mainoksessa?
Millainen naiskuva mainoksesta välittyy? Pohdi, miksi mainokseen on valittu nainen.

Miten kotimaanmatkailua mainostetaan nykyään? Onko mainostapa muuttunut?

Muistiinpano:

Tutki Loma suuntana Suomi -mainosta vuodelta 1973. Millaisia lomavinkkejä mainos tarjoaa Suomen matkailuun? Pohdi, miksi mainos tarjoaa matkailijalle juuri tämänkaltaisia vinkkejä?

Mainoksen kuvien yhteydessä olevat tekstit (ylhäältä alas, vasemmalta oikealle):
Nauti Lapista ystävän lailla (ja saat sarvet kuin poro)
Siima ja uistin ja juttu on valmis, mutta muistathan hankkia oikeat luvat.
Suomi on moni-ilmeinen lomamaa vielä toukokuussa voi Lapissa hiihtää.
Oikea tuli luo lomalla tunnelmaa, mutta pidä se varmasti vain renkinä...
Hyvä ruoka, hyvä viini – kippis vain! Mutta muista: ei autoilua ja alkoholia.
Monipuolista lomaasi hyvällä ohjelmalla: Suomi on täynnä erilaisia tapahtumia.
Maista ja nauti lomalla uutta ja erikoista: monella maakunnalla on omat herkkunsa.
Syksy on ulkoilijan kulta aikaa: marjat, sienet, luonnon värikkyys.
Kuumat tunteet on terveellistä (kaikin tavoin) jäähdyttää oman kullan kanssa.

Miten kuvaisit yhdellä kuvalla omaa kotiseutuasi? Piirrä tai etsi sopiva kuva. Kirjoita kuvan yhteyteen vinkki tai mainoslause matkailijalle.

Muistiinpano:

Aero Oy (nyk. Finnair) oli perustettu jo vuonna 1923. Sotien jälkeinen elintason nousu ja kansainvälistyminen mahdollistivat lentämisen myös tavalliselle kansalle. Lentäminen oli kuitenkin edelleen kallista, eikä siihen ollut kaikilla varaa. Ulkomaanmatkailu Pohjoismaissa helpottui Ruotsin viisumipakon poistuttua 1949, sekä pohjoismaisen passivapauden tultua voimaan vuonna 1952. Lisäksi 1950-luvun loppupuolella matkailu halpeni ja erityisesti lentomatkojen suosio kasvoi.

Katso Aeron mainos vuodelta 1959.
Mihin kaikkialle Aero Oy lennätti suomalaisia 1959?
Mitä mainosvideossa tapahtuu? Miten soutava mies ja Aero liittyvät yhteen?
Ketkä ovat olleet mainoksen kohdeyleisöä?
Pohdi, miksi mainosvideo on tehty murteella puhuen.

Pohdi, miten Finnairin markkinointi on muuttunut Aeron vuosista.

Selvitä, mihin kaikkialle Finnair nykyään lennättää suomalaisia.

Muistiinpano:

Tutustu Aero Oy:n Matkalla sinivalkoisessa -kirjaseen.
Mikä kirjanen on?
Kenelle se on suunniteltu? Miksi se on painettu?

Pohdi, miten lentomatkustaminen on muuttunut. Millainen kirjanen tänä päivänä tehtäisiin matkustajille?

Muistiinpano:

Suomea markkinoitiin myös ulkomaalaisille turisteille ahkerasti.
Tutki neljää ulkomaalaisille suunnattua matkailumainosta ja pohdi, miten Suomea markkinoitiin.

Millaisilla asioilla turisteja houkuteltiin Suomeen?
Miten Suomea markkinoidaan nykypäivänä ulkomaalaisille turisteille?

Muistiinpano:

Suomea markkinoitiin myös ulkomaalaisille turisteille ahkerasti.
Tutki neljää ulkomaalaisille suunnattua matkailumainosta ja pohdi, miten Suomea markkinoitiin.

Millaisilla asioilla turisteja houkuteltiin Suomeen?
Miten Suomea markkinoidaan nykypäivänä ulkomaalaisille turisteille?

Muistiinpano:

Suomea markkinoitiin myös ulkomaalaisille turisteille ahkerasti.
Tutki neljää ulkomaalaisille suunnattua matkailumainosta ja pohdi, miten Suomea markkinoitiin.

Millaisilla asioilla turisteja houkuteltiin Suomeen?
Miten Suomea markkinoidaan nykypäivänä ulkomaalaisille turisteille?

Muistiinpano:

Suomea markkinoitiin myös ulkomaalaisille turisteille ahkerasti.
Tutki neljää ulkomaalaisille suunnattua matkailumainosta ja pohdi, miten Suomea markkinoitiin.

Millaisilla asioilla turisteja houkuteltiin Suomeen?
Miten Suomea markkinoidaan nykypäivänä ulkomaalaisille turisteille?


Kodin keittiö ja ruokakulttuuri

Kokonaisuuden koonnut: Finna.fi

1900-luvun puolivälin jälkeen erityisesti kotien keittiöt ja ruokakulttuuri kokivat muutoksia kaupungistumisen, naisten työssäkäynnin ja elintason kohoamisen vuoksi. Sota-aikana koetut niukkuuden ajat haluttiin painaa unholaan ja muun muassa lihan, rasvan ja sokerin käyttö kasvoi kohisten. Keittiöitä rakennettiin teollisuustyötä ja tehokkuutta silmällä pitäen. Myös kodinkoneet yleistyivät ja esimerkiksi astiankuivauskaappi tuli osaksi keittiöiden vakiovarustusta.

Kokonaisuuden tavoitteena on tutustuttaa kodin keittiöön ja ruokakulttuuriin sotien jälkeisessä Suomessa. Kokonaisuuden avulla voi esimerkiksi pohtia kenen valtakuntaa keittiö aikoinaan olikaan ja miten lihaa mainostettiin ennen ja nykyään. Entisajan mainokset myös herättelevät miettimään sukupuolen representaatiota ennen ja nykyään.

Kokonaisuus on räätälöity erityisesti historian opetukseen, mutta se soveltuu myös muiden oppiaineiden opetukseen.

Muistiinpano:

Suomalaisten asunnot kokivat suuren muutoksen 1950-luvulta lähtien ja suurimman muodonmuutoksen koki keittiö.
Katso Enso-keittiöiden mainosvideo vuodelta 1960.

Pohdi, kenelle mainos on suunnattu. Miten kohderyhmän huomio pyritään kiinnittämään?
Millainen oli Enson mukaan 1960-luvun muodikkain keittiö?
Millainen naiskuva mainoksesta välittyy?
Entäpä miten ja kenelle nykypäivän keittiöitä mainostetaan?
Millainen on nykypäivän muodikkain keittiö?

Etsi Finnasta lisää kuvia 1950- ja 1960 -lukujen keittiöistä. Miten ne eroavat nykyajan keittiöistä?

Muistiinpano:

1950-luvulta lähtien kodinkoneet alkoivat yleistyä erityisesti kaupunkilaiskodeissa.

Katso Benco-pakastimen mainosvideo vuodelta 1963.
Pohdi, kenelle mainos on suunnattu.
Miksi jokaisen tuli omistaa pakastin mainoksen mukaan?
Keitä mainoksessa esiintyy?
Pohdi, millainen on mainoksen esittämä ajankuva.

Etsi Finnasta kuvia 1950- ja 1960-luvun kodinkoneista kuten pesukoneesta, jääkaapista tai leivänpaahtimesta. Miten kodinkoneet ovat muuttuneet ja mikä niissä on pysynyt ennallaan?

Muistiinpano:

Muovi keksittiin Saksassa jo 1800-luvun lopussa, mutta Suomessa sana "muovi" tuli käyttöön vasta vuonna 1947. Muovi valloitti suomalaiset kodit ja sitä käytettiin pakkauksiin, valaisimiin, huonekaluihin ja astioihin.
Tutki kertakäyttöastioita mainostavaa mainosta.
Kenelle ja millä argumenteilla muoviastioita mainostetaan?
Millaisena kuvan nainen esitetään?

Millaisia seikkoja muovin kuluttamiseen nykyään liittyy? Miten muovia mainostetaan?

Muistiinpano:

Tutki oheista mainosjulistetta sekä mainosjulistetta kylttiä pitelevästä siasta (KK:n juliste 1952:83).
Millaisena lihansyönti esitettiin 1950-luvulla?
Pohdi, miten sotien ruokapula vaikutti ruokakulttuuriin ja lihansyönnin lisääntymiseen.
Miksi 1950-luvulla lihaa mainostettiin mainiona ravintona ja nyt sen käyttöä pyritään vähentämään?

Vertaile vanhoja lihamainoksia nykyisiin lihamainoksiin tai lihaa korvaavien tuotteiden mainoksiin. Mitä samankaltaisuuksia tai eroja huomaat mainosten ilmeessä tai mainoslauseissa?

Aineiston lisenssi: CC BY -NC -ND 4.0

Muistiinpano:

Tutki oheista mainosjulistetta sekä mainosjulistetta lihakeitosta (KK:n juliste 1952:11).
Millaisena lihansyönti esitettiin 1950-luvulla?
Pohdi, miten sotien ruokapula vaikutti ruokakulttuuriin ja lihansyönnin lisääntymiseen.
Miksi 1950-luvulla lihaa mainostettiin mainiona ravintona ja nyt sen käyttöä pyritään vähentämään?

Vertaile vanhoja lihamainoksia nykyisiin lihamainoksiin tai lihaa korvaavien tuotteiden mainoksiin. Mitä samankaltaisuuksia tai eroja huomaat mainosten ilmeessä tai mainoslauseissa?

Aineiston lisenssi: CC BY -NC -ND 4.0

Muistiinpano:

Valmisruokateollisuus oli syntynyt jo ennen toista maailmansotaa, mutta 1950-luvulla einesruuat nousivat yhä suosituimmiksi.
Pohdi, miksi einesruoka saavutti suosiota 1950-luvulla.

Katso G. W. Sohlbergin einesrasioiden mainosvideo vuodelta 1959.
Miten einesruokaa mainostetaan? Millainen tyyli mainoksessa on?
Mitä hyvää einesruoka mainoksen mukaan tuo arkeen?

Pohdi, millaisen mielikuvan 1950-luvun mainos luo einesruoasta ja vertaile sitä omiin mielikuviisi eineisruoasta. Tutki miten eineisruokaa nykyisin markkinoidaan.

Sukupuolen representaatiot, eli esitystavat, mainoksessa:
Pohdi millainen on mainoksen esittämä ajankuva ja kenelle mainos on suunnattu. Millainen naiskuva mainoksesta välittyy? Entä mikä on miehen asema? Peilaa mainosta nykypäivän ruokamainoksiin. Ovatko sukupuolen representaatiot muuttuneet 2010-luvulle tultaessa? Perustele.


Verbin modukset entisajan mainoksissa

Kokonaisuuden koonnut: Kati Suomela, suomen kielen ja kirjallisuuden opettaja

Mainosten tehtävä on myydä tuotteita. Kun asiakasta houkutellaan tuotteen äärelle ja tekemään ostoksia, tarvitaan kuvamainonnan ohella usein myös kielellistä houkuttelua. Tuotteen nimen on oltava näkyvästi esillä, mutta asiakkaalle halutaan usein myös kertoa tietoa tuotteesta, ohjeistaa tuotteen käytössä tai suoraan jopa käskeä ostamaan kyseinen, maailman paras tuote.

Kertomisessa, ohjeistamisessa ja käskemisessä käytetään erilaisia verbin tapaluokkia eli moduksia, joita pääset harjoittelemaan entisajan mainosten parissa. Tutki alla olevia 1950-, 1960- ja 1970-luvulla julkaistuja mainoksia ja niiden ohessa olevia tehtäviä. Voit käyttää tehtäviä ratkoessasi apuna alla olevaa lyhyttä modusten esittelypakettia.

Verbin moduksia on neljä: indikatiivi, imperatiivi, konditionaali ja potentiaali. Modukset ilmaisevat puhujan suhtautumista tekemiseen ja siihen, mitä hän sanoo.

Indikatiivi on moduksista yleisin ja tavallisin. Sen avulla kerrotaan, kuvaillaan ja selitetään, millainen tuote on. Indikatiivilla ei ole tunnusta, mutta sillä on
-seitsemän persoonamuotoa (y.1.p., y.2.p., y.3.p., m.1.p., m.2.p., m.3.p. ja passiivi) ja
-neljä aikamuotoa (preesens, imperfekti, perfekti ja pluskvamperfekti).

Imperatiivi on käskymuoto. Sen avulla kehotetaan, ohjataan, neuvotaan, toivotaan ja kielletään. Imperatiivin tunnuksena on usein -k-. Sillä on kuusi persoonamuotoa (kaikki paitsi y.1.p.) ja vain yksi aikamuoto, preesens.

Konditionaali on modus, jolla voidaan ilmaista kohteliasta pyyntöä, toivomusta, halua tai epäilystä. Lisäksi sen keinoin voidaan suostutella ja kertoa asioista ehdollisina: "Jos osaisin, tekisin..." Konditionaalin tunnus on -isi-. Sillä on kaikki seitsemän persoonamuotoa ja kaksi aikamuotoa: preesens ja perfekti.

Potentiaali on moduksista harvinaisin. Sen avulla kuvataan asioita, jotka tapahtuvat ehkä, todennäköisesti tai mahdollisesti. Potentiaali on hyvin harvinainen modus. Sen tunnuksia ovat -ne-, -le-, -re- ja -se-. Sillä on kaikki seitsemän persoonamuotoa mutta vain kaksi aikamuotoa: preesens ja perfekti. Olla-verbi muuttuu potentiaalissa muotoon liene-.

Muistiinpano:

Astral-ihovoiteen 1960-luvulla suunnitellussa myyntipakkauksessa esiintyy yhteensä kolme persoonamuotoista verbiä.

a) Mitkä kolme verbiä löydät?
b) Kaikki kolme verbiä ovat samassa persoonamuodossa? Missä?
c) Missä aikamuodossa verbit ovat?
d) Missä moduksessa eli tapaluokassa verbit ovat?

Muistiinpano:

Lux-saippuan vuonna 1959 julkaistussa mainosjulisteessa on seitsemän verbiä, joiden persoonamuodot vaihtelevat.

a) Mitkä kuusi verbiä löydät?
b) Missä aikamuodossa kaikki verbit ovat?
c) Mitä persoonamuotoja löydät?
d) Mitä persoonamuotoja on eniten?
e) Millä persoonamuodolla mainostaja puhuttelee asiakasta? Kuka mainoksen asiakas on?
f) Missä moduksessa eli tapaluokassa verbit ovat?

Muistiinpano:

Saarioisen vuoden 1962 broilerimainoksessa esiintyy kaksi persoonamuotoista verbiä.

a) Missä persoonamuodossa, aikamuodossa ja moduksessa verbit ovat?
b) Miksiköhän mainostaja on valinnut juuri kyseiset muodot? Pohdi moduksen valintaa merkityksen kannalta ja juuri kyseisen mainoksen muodon kannalta.

juliste Näytä tarkat tiedot

Turun Kivipaino Oy, valmistaja

1962

Muistiinpano:

Valokuvajuliste mainostaa Kansallis-Osake-Pankin palveluita. Mainoskuvaan on valittu 1970-luvulla tunnettuja julkisuuden henkilöitä (Tasavallan Presidentti -nimisen progressiivista rockia soittavan yhtyeen jäsenet) ja koira.

a) Mainoksessa on neljä indikatiivimuotoista verbiä. Etsi verbit ja erittele, mitä persoona- ja aikamuotoa indikatiivit ovat.
b) Mainoksessa on myös yksi imperatiivimuotoinen verbi. Erittele, missä persoona- ja aikamuodossa se on.
c) Mainos on pyrkinyt vetoamaan 1970-luvun nuorisoon. Mistä sen voi päätellä?
d) Mikäli mainos pyrkisi nykypäivänä vetoamaan kaltaiseesi nuoreen, mitä mainoskuvassa olisi?

Muistiinpano:

a) Tarkkaile ihmisten toimintaa videolla. Mitä he tekevät? Kirjoita ylös videolla tapahtuvaa toimintaa kuvaavat verbit perusmuodossa. Yritä keksiä ainakin kymmenen verbin perusmuotoa. Muista, että samasta toiminnasta on usein olemassa erilaisia verbejä (esim. keskustella, puhua jne.).
b) Kirjoita sanatarkasti ylös, mitä kuulet mainoksessa sanottavan.
c) Etsi kuulemastasi tekstistä kaikki verbit. Niitä on yhteensä kahdeksan.
d) Yksi verbeistä on kieltomuodossa. Kirjoita verbi muistiin. Missä moduksessa, aikamuodossa ja persoonamuodossa se on?
e) Yksi verbeistä on kysymysmuodossa eli se päättyy liitepartikkeliin
-ko. Kirjoita verbi muistiin. Missä moduksessa, aikamuodossa ja persoonamuodossa se on?

Onnen kahvi Näytä tarkat tiedot

G.W. Sohlberg Oy Ab, fds ; G.W. Sohlberg Oy Ab, tilaaja

1959

Muistiinpano:

Tutki Jusella-vaatetusliikkeen mainoslehtistä vuodelta 1957. Lehtinen koostuu useasta osasta: kannesta, keskiaukeamasta (alempana, sisältää mainostekstin ja listan) ja takakannesta, johon on painettu Jusella-yrityksen logo ja mainosteksti.

a) Kansilehdessä on kaksi verbiä. Mitkä ne ovat ja missä muodoissa ne ovat?
b) Etsi mainoslehtisestä yksi esimerkki indikatiivin preesensin myöntömuodosta ja kieltomuodosta.
c) Etsi mainoslehtisestä yksi esimerkki indikatiivin perfektin myöntö- ja kieltomuodosta.
d) Etsi mainoslehtisestä yksi konditionaalimuotoinen verbi. Missä persoona- ja aikamuodossa kyseinen verbi on?
e) Sekä mainoslehtisen takakannesta (yläoikea) että keskiaukeaman listasta (alaoikea) löytyy lyhyt eräs verbi, joka on suomen kielessä hyvin yleinen. Mikä on kyseisen verbin perusmuoto?
f) Voisiko mainoslehtisen kaltaista mainontaa olla nykypäivänä? Perustele.


Vaatteet pintaa syvemmältä – ominaisuudet, huolto ja uudet kuidut

Kokonaisuuden koonnut: Finna.fi

1900-luvun puolivälissä tekokuidut (esim. polyamidi) ja muuntokuidut (esim. viskoosi) yleistyivät markkinoilla luonnonkuitujen rinnalla (esim. villa, silkki, puuvilla). Myös kodinkoneet yleistyivät, mikä tarjosi sujuvuutta myös vaatteiden huoltoon ja korjaamiseen. Miten nämä asiat vaikuttivat vaatteiden kuluttamiseen ja ihmisten arkeen?

Tarkastele kuvia ja videoita ja pohdi, millaisia ominaisuuksia vaatteissa ja asusteissa arvostettiin sotien jälkeen. Arvostetaanko mielestäsi nykyään samoja vai eri asioita? Muuttuiko käsityön merkitys ihmisten elämässä uusien keksintöjen myötä? Millaisia taitoja käsityöhön liittyy nykyään ja millainen merkitys käsityöllä on?

Kokonaisuuden tavoitteena on tutustua vaatetusmateriaaleihin ja vaatehuoltoon ja niiden merkitykseen osana vaatteiden käyttöominaisuuksia ja elinkaarta. Kokonaisuuden avulla voi pohtia, miten vaatteita markkinoidaan, onko näin saatu tieto linjassa kuluttajan toiveiden kanssa ja mitä asioita kannattaa huomioida ostopäätöstä tehdessä.

Kokonaisuus on räätälöity erityisesti käsityön opetukseen, mutta sitä voi hyödyntää myös muiden oppiaineiden opetuksessa.

Muistiinpano:

Mainosessa todetaan, että kotitalouskoneet lyhentävät perheenäidin pitkää työpäivää. Mitä käsityöhön liittyviä koneita mainoskuvassa on ja miten ne helpottivat käsitöiden tekemistä tai vaatehuoltoa?

Valitse jokin lempivaatteistasi ja kuvittele siihen jokin korjausta kaipaava vika tai vaatehuoltoa tarvitseva tahra. Piirrä kaksi aikajanaa: menneisyyden vaatehuolto ja nykyisyyden vaatehuolto. Merkitse aikajanoille millaisia työvaiheita ja -välineitä vaatteen korjaamiseen tai huoltamiseen tarvittiin ennen kotitalouskoneita ja miten toimisit tilanteessa nyt. Merkitse aikajanoille myös eri työvaiheisiin käytettävä aika.

Kuvan lisenssi: CC BY -NC -ND 4.0 (Lisätietoja: Työväen Arkisto)

Muistiinpano:

1950-luvulta lähtien kodinkoneet alkoivat yleistyä suomalaisissa kaupunkikodeissa.
Miksi kotitalouskoneita on vuonna 1954 markkinoitu mainoksessa esitetyssä järjestyksessä?
Mikä järjestys olisi mielestäsi nykyään?
Poistaisitko tai lisäisitkö listalle jotain?
Ideoi vaatetukseen liittyvä kone, jota ei ole vielä olemassa, mutta joka helpottaisi arkeasi.

Muistiinpano:

Katso mainosvideo Aros-puvusta. Videossa puhutaan leikkauksista. Tutkikaa omia päällysvaatteitanne, millaisia leikkauksia niistä löytyy? Miksi leikkauksia tarvitaan?

"Aros-puvun tuntee omakseen", videossa todetaan. Mikä saa omat vaatteesi tuntumaan omilta? Millaisia ominaisuuksia arvostat vaatteessa?

Muistiinpano:

Mainosvideon Aros-puku on valmistettu kudotusta kankaasta. Trikoo on sen sijaan neulosta. Millaisia ominaisuuksia neuloksella on kudottuun kankaaseen verrattuna? Millaisissa vaatteissa neulos on kudottua kangasta parempi vaihtoehto?

Tutkikaa vaatteiden pesuohjeita.
Mistä kuiduista vaate rakentuu ja millaisia ominaisuuksia eri vaatekuiduilla on?
Nimeä yksi tekokuitu, yksi muuntokuitu ja yksi luonnonkuitu. Mitkä ovat niiden hyviä/huonoja ominaisuuksia?
Miten pesulapun tarkastelu voi auttaa sinua ostopäätöksen tekemisessä?

Muistiinpano:

Nailon (nylon) on polyamidikuitu eli tekokuitu. Nailon oli materiaalina merkittävä kilpailija silkkisukille, jotka olivat aiemmin hallinneet sukkamarkkinoita. Uusi vaatemateriaali villitsi muotimaailman ja tekokuitujen aikakausi alkoi.

Katso mainosta BRI-Nylonista. Lue kolmannella sivulla oranssilla pohjalla oleva mainosteksti.
Millaisia ominaisuuksia nailonilla mainostekstin mukaan oli?
Mieti, mikä on mainittujen ominaisuuksien kääntöpuoli tai mitkä asiat jäävät mainoslauseiden ulkopuolelle?
Onko mainoslause mielestäsi uskottava?

Mainoksessa kerrotaan, että "Koit eivät niihin koske!" Tiedätkö miksi koit eivät syö nailonia? Mikä kuitu sen sijaan on koiperhosen mieleen ja miksi?

Muistiinpano:

Millaisia ominaisuuksia Nokian jalkineessa mainoksen mukaan on?
Poikkeeako Nokian jalkinemainos mielestäsi poikkeaa nykypäivän jalkinemainoksista? Etsi vertailtavaksi tuore jalkinemainos ja tarkastele eroja ja yhtäläisyyksiä.
Mistä materiaaleista mainoksen jalkine on valmistettu?
Katso mistä materiaalista omat kenkäsi on valmistettu.

Suunnittele itsellesi oma sisäjalkine. Tuo suunnitelmassasi esiin sisäjalkineen ominaisuuksia vastaavalla tavalla kuin Nokian jalkinemainoksessa. Mieti miten materiaalivalinnat vaikuttavat jalkineen ominaisuuksiin.

Muistiinpano:

Tarkastele kengän korjaamista esittelevää mainoskuvaa.
Mikä kohta omissa kengissäsi useimmiten kaipaa korjausta?
Oletko korjannut/ korjauttanut/ huoltanut omia kenkiäsi?
Milloin kenkiä mielestäsi kannattaa korjata?
Miten kenkien käyttöikää voi pidentää?
Miten kengän materiaali vaikuttaa korjaamiseen tai kengän huoltamiseen?

Muistiinpano:

Katso Reilonin mainosvideo vuodelta 1957.
Mitkä ovat videon mukaan Reilon pukimien hyviä ominaisuuksia?
Mitkä ominaisuudet sinulle ovat sinulle tärkeitä vaatetuksessa eri vuodenaikoina?

Pohdi lisäksi seuraavia kysymyksiä:
Mikä tekee vaatteesta kestävän?
Mikä tekee vaatteesta mukavan?
Mikä tekee vaatteesta hyvännäköisen?

Muistiinpano:

Vertaa Villayhtymä Oy:n mainoskuvaa ja Reilonin mainosvideota.
Mikä mainoksia yhdistää?
Miten vuodenaika on huomioitu kahdessa erilaisessa mainoksessa?
Mitä samaa Villayhtymä Oy:n vaatemainoksessa on kuin nykyajan vaatemainoksissa?
Mitä eroa siinä on?