Haku

Luonnon luomaa

Kokonaisuuden koonnut: Tampereen luonnontieteellinen museo

Tampereen luonnontieteellisen museon kokoelmissa on yli 260 000 eläin-, kasvi- ja sieninäytettä, joista vanhimmat yltävät yli 150 vuoden taakse. Osa näistä kokoelmista on esillä museokeskus Vapriikin näyttelyssä, joka tutustuttaa kävijänsä Pirkanmaalaiseen luontoon. Nämä eliönäytteet kertovat monenlaista tarinaa luonnosta ja historiasta, ehkä myös tulevaisuudesta. Luonnontieteellisestä kokoelma-aineistosta on koottu tähän kaksi aineistopakettia, joissa on tuttuja ja tuntemattomampia lajeja Suomen luonnosta ja muualta. Valokuvien ja pohdintatehtävien kautta voi syventää luonnontieteellistä ajattelutapaa ja kokea luonnon monimuotoisuuden ihmettelyn iloa.

Kokonaisuus muodostuu kahdesta aineistopaketista:

  • Näyttelyn näyttämää
  • Kokoelmien kertomaa

Näyttelyn näyttämää

Aineistopaketin koonnut: Tampereen luonnontieteellinen museo

Luonnontieteellisessä museossa on useita dioraamoja, eli maisemakuvaelmia, jotka ovat pysähtyneitä kuvauksia hetkistä luonnossa. Dioraamoissa pääsee näkemään monia kotimaisia lajeja, joita voi olla vaikea nähdä luonnossa. Monet eläimet piilottelevat usein suojapaikoissaan, lähtevät karkuun lähestyvää ihmistä, tai esiintyvät ja liikkuvat alueilla, jossa ihmiset harvemmin retkeilevät. Museon dioraamoissa näitä lajeja pääsee kuitenkin tarkastelemaan luontaisessa elinympäristössään, ja samalla voi pohtia, mikä onkaan kaikkien näiden lajien merkitys ekosysteemissä ja koko maapallolla.

Yläkoulu: biologia
Lukio: biologia

Yläkoulu
Oppiaineiden sisältöalueet:

  • Biologia: S1 Biologinen tutkimus, S2 Tutkimusretkiä luontoon ja lähiympäristöön, S3 Ekosysteemin perusrakenne ja toiminta

Laaja-alainen osaaminen:

  • L1 Ajattelu ja oppimaan oppiminen, L4 Monilukutaito, L5 Tieto- ja viestintäteknologinen osaaminen

Lukio
Moduulit:

  • Biologia: BI1 Elämä ja evoluutio, BI2 Ekologian perusteet, BI3 Ihmisen vaikutukset ekosysteemeihin

Laaja-alainen osaamisen:

  • Monitieteinen ja luova osaaminen, Eettisyys ja ympäristöosaaminen, Globaali- ja kulttuuriosaaminen

Tavoite: Tavoitteena on luonnontieteellisten museokokoelmien avulla oppia tarkastelemaan luonnon monimuotoisuutta, ekosysteemien osatekijöitä ja luonnonympäristöissä tapahtuvia muutoksia. Kuva-aineistoja voi soveltaa myös maantiedon, historian, äidinkielen ja vaikka kuvataiteen opetukseen.

Pohdintatehtävät (3kpl) sekä kuviin liitetyt lisätehtävät voi tehdä itsenäisesti tai ryhmissä. Tarvittaessa voit käyttää lähteitä (merkitse ne vastauksiisi). Klikkaa auki Muistiinpano-linkit kuvien vieressä.

1. Tutustu alla oleviin kuviin. Oletko nähnyt jotakin näistä lajeista luonnossa? Minkä näistä haluaisit nähdä, mitä et? Miten ja missä voisit nähdä lajin tai lajit?

2. Valitse kuvista jokin laji. Millaiseen ravintoketjuun laji kuuluu? Onko se tuottaja, kuluttaja, hajottaja, peto, kasvinsyöjä, moniruokainen, vai useita näistä?

3. Valitse museon dioraamoista jokin kuva. Kirjoita siitä tarina (puoli sivua tai pidempi). Mitä kuvissa on tapahtunut, mitä tapahtuu seuraavaksi? Voit vapaasti käyttää mielikuvitustasi.


Karhu liikuskelee herättyään talviuniltaan keväisellä Siikanevan suolla museon dioraamassa. Useimmiten karhut välttelevät ihmistä, eikä näitä juurikaan näe luonnossa. Karhuista voi kuitenkin nähdä merkkejä luonnon, millaisia? Miten voidaan selvittää, mitä karhut syövät? Millaisessa elinympäristössä karhut elävät?


Käärme lepäilee kivellä Näsijärven maisemassa museon dioraamassa. Suomessa esiintyy kolme käärmelajia, ja lisäksi vaskitsa, joka on käärmemäinen jalaton lisko. Mikä käärmelaji on kuvassa? Miksi käärmeet hakeutuvat keväisin kivien ja kallioiden päälle? Oletko nähnyt käärmeen luonnossa?


Silkkiuikku uiskentelee keväisen Näsijärven maisemassa. Mitä silkkiuikku syö ravinnokseen? Mitkä pedot saalistavat myös silkkiuikkuja? Onko lajilla muita ympäristöuhkia, esimerkiksi ihmisen toimesta?


Täplärapu kurkkaa suojastaan Pyhäjärvi-dioraamassa. Laji ei kuulu alkuperäiseen Suomen lajistoon, vaan sitä istutettiin Pohjois-Amerikasta Suomeen vasta 1960-luvulla. Miksi täplärapu istutettiin Suomeen? Miten täpläravun erottaa Suomessa luontaisesti esiintyvästä jokiravusta? Mitä ongelmia täplärapu aiheuttaa nykyään Suomessa?


Osa lajeista lähtee liikkeelle vasta hämärän laskeutuessa. Näitä voi kuulla ja nähdä museon Kesäyö-dioraamassa. Mitä nisäkkäitä voi nähdä kuvan kaltaisessa maisemassa (mainitse kolme)? Mitkä linnut voivat olla äänessä pimeään aikaan (mainitse kolme)? Miksi lepakot liikkuvat yöllä?


Suomessa kasvavia puita ja pensaita voi tutkia ja opiskella museon valotaulujen avulla. Kuinka monta puulajia kasvaa Suomessa? Miten voit erottaa raudus- ja hieskoivun toisistaan? Mikä on sinun lempi puusi (joko laji tai tietty yksilö)?

Näytetään 1 - 6 / 12

Kokoelmien kertomaa

Aineistopaketin koonnut: Tampereen luonnontieteellinen museo

Luonto ja sen moninaiset lajit kiehtovat monia. Suomessa on pitkät perinteet luonnossa liikkumiselle ja luontoharrastuksilla, kuten perhosten ja kasvien keräyksellä. Monet näistä eliökokoelmista on lopulta lahjoitettu luonnontieteellisten museoiden kokoelmiin, jossa ne kertovat tarinoita menneestä ajasta luonnossa. Nykyään monien eliöiden keräämistä ja hallussapitoa säädellään lailla, esimerkiksi rauhoitettujen lajien kohdalla, mutta vanhat museokokoelmat muodostavat yhä tänä päivänä arvokkaan tietopankin luonnonkirjosta.

Yläkoulu: biologia
Lukio: biologia

Yläkoulu
Oppiaineiden sisältöalueet:

  • Biologia: S1 Biologinen tutkimus, S2 Tutkimusretkiä luontoon ja lähiympäristöön, S3 Ekosysteemin perusrakenne ja toiminta

Laaja-alainen osaaminen:

  • L1 Ajattelu ja oppimaan oppiminen, L4 Monilukutaito, L5 Tieto- ja viestintäteknologinen osaaminen

Lukio
Moduulit:

  • Biologia: BI1 Elämä ja evoluutio, BI2 Ekologian perusteet, BI3 Ihmisen vaikutukset ekosysteemeihin

Laaja-alainen osaaminen:

  • Monitieteinen ja luova osaaminen, Eettisyys ja ympäristöosaaminen, Globaali- ja kulttuuriosaaminen

Tavoite: Tavoitteena on luonnontieteellisten museokokoelmien avulla oppia tarkastelemaan luonnon monimuotoisuutta, ekosysteemien osatekijöitä ja luonnonympäristöissä tapahtuvia muutoksia. Kuva-aineistoja voi soveltaa myös maantiedon, historian, äidinkielen ja vaikka kuvataiteen opetukseen.

Pohdintatehtävät (3kpl) sekä kuviin liitetyt lisätehtävät voi tehdä itsenäisesti tai ryhmissä. Tarvittaessa voit käyttää lähteitä (merkitse ne vastauksiisi). Klikkaa auki Muistiinpano-linkit kuvien vieressä.

1. Tieteellisiin eläin-, kasvi- tai sienilöytöihin laitetaan keräyshetkellä etiketti. Siihen kirjoitetaan löydön keräysaika ja -paikka. Miten näitä tietoja voidaan hyödyntää luonnon tutkimuksessa myöhemmin, vielä satojenkin vuosien päästä?

2. Tarkastele kuvia. Mitä näistä lajeista olet nähnyt luonnossa? Mikä näistä lajeista on mielestäsi helpoin ja vaikein tunnistaa?

3. Lajinkuvauksissa kuvataan uuden lajin ulkonäköä ja elinympäristöä. Lisäksi eläimillä voidaan kuvata lajin käyttäytymistä, elintapoja ja ääntä, sekä kasveilla kukkimisaikaa. Tutki kuvia ja valitse jokin laji. Kirjoita siitä tieteellinen lajinkuvaus, joka sisältää yllämainitut seikat. Voit myös kirjoittaa, mihin muihin lajeihin valitsemasi lajin voi sekoittaa, ja miten sen voi erottaa näistä.


Luonnontieteellisissä kokoelmissa säilytetään monenlaisia täytettyjä eläimiä. Mikä kuvan laji (tai lajit) ei ole peräisin Suomen luonnosta? Missä tätä lajia tavataan luonnonvaraisena? Miten tämä näyte on voinut tulla museokokoelmiin Suomeen? (Ohje: Klikkaa kuvaa suuremmaksi)


Eliökokoelmista osa on esillä Tampereen luonnontieteellisen museon näyttelyssä museokeskus Vapriikissa. Oletko nähnyt hirveä luonnossa? Miksi hirvellä on lyhyt häntä? Miksi hirvellä on pitkät jalat?


Kalat voidaan säilöä museokokoelmiin täytettynä tai muotista tehtynä valoksena, joka maalataan aidon väriseksi. Mikä laji on kuvassa? Mitä se syö? Oletko joskus kalastanut tämän tai muita kalalajeja?


Nokikana on ollut yleinen Suomessa. Nykyään sen kannat ovat kuitenkin vähentyneet ja laji on uhanalainen. Nokikanojen varpaissa on liuskemaiset muodostumat. Miten tällaiset jalat soveltuvat uimiseen (vertaa sorsan räpyöihin)? Mihin elinympäristöön tällaiset jalat ovat erityisen hyvät? Millaisia muita jalkojen rakenteita on muilla lintulajeilla?


Hyönteislaatikoissa säilytetään hyönteiset, kuten nämä kovakuoriaiset, siistissä järjestyksessä hyönteisneulojen avulla. Lajit järjestetään laatikkoon systematiikan eli sukulaisuussuhteiden mukaan. Nimilapussa on lajin tieteellinen nimi. Kuinka monta lajia on laatikossa? Miksi jotkin laji-kohdat on jätetty laatikossa tyhjäksi? Mitä muita hyönteisryhmiä voi olla museokokoelmissa (luettele viisi)? (Ohje: Klikkaa kuvaa suuremmaksi ja laske kuinka monta nimilappua laatikossa on).


Päiväperhosilla, kuten näillä sinisiivillä, naaraat ja koiraat näyttävät usein melko erilaisilta (kuvassa eri laatikoissa). Tarkastele kuvan ruskeasävyisiä naaraita. Millaisia eroja näet yksilöiden välillä? Mistä nämä erot johtuvat? Mistä löydät apua, kun haluat tunnistaa perhoslajeja? (Ohje: Klikkaa kuvaa suuremmaksi)

Näytetään 1 - 6 / 12