Finna Luokkahuone – oppimisen aarreaitta
Edith Södergran
Kokonaisuuden koonnut: Svenska litteratursällskapet i Finland
Edith Södergran syntyi 1892 Pietarissa. Pian hänen syntymänsä jälkeen perhe muutti Raivolan kylään Karjalankannakselle, pakoon kaupungissa raivoavaa koleraepidemiaa. Edith kävi koulunsa Pietarissa, ja koulussa painotettiin etenkin taidetta, kulttuuria ja kieliä. Monikielisyys oli luonnollinen osa Edithin arkielämää, varsinkin koulun aloituksen myötä. Jo kouluaikanaan Edith Södergran alkoi kirjoittaa runoja. Hänen debyyttinsä, runokokoelma Dikter, julkaistiin vuonna 1916 ja se sai paljon huomiota. Lyhyen elämänsä aikana Södergran julkaisi neljä runokokoelmaa ja yhden aforismikokoelman. Edith dokumentoi myös elämäänsä ja lähiympäristöään valokuvaamalla paljon.
Edith sairastui keuhkotuberkuloosiin 16-vuotiaana. Tuon ajan tavan mukaan häntä hoidettiin pitkiäkin aikoja parantoloissa sekä Suomessa että Sveitsissä. Edith Södergran kuoli juhannuspäivänä 1923. Hän eli vain 31-vuotiaaksi. Viimeisinä vuosinaan hän tuhosi kaikki saamansa kirjeet ja osan käsikirjoituksistaan. Tyttärensä kuoleman jälkeen Edithin äiti Helena löysi vielä joitakin runoja, muun muassa tunnetun "Landet som icke är".
Kokonaisuus muodostuu neljästä aineistopaketista:
- Edith Södergranin kouluaika ja monikielisyys: historia
- Edith Södergran runoilijana: ruotsi, suomen kieli ja kirjallisuus
- Parantolaelämää: historia, terveystieto
- Edithin maailma: historia, kuvataide
Edith Södergran - kouluaika ja monikielisyys
Edith Södergranilla oli aluksi kotiopettaja, joka opetti hänelle saksaa ennen koulun aloitusta. Ensimmäisen luokan Edith aloitti Höhere Töchterschulessa, perinteikkäässä Petrischulessa Pietarissa 1902–1903, missä hän opiskeli seitsemän vuotta. Koulussa oli 1600 oppilasta ja se oli tunnettu monipuolisesta kieltenopetuksesta. Koulussa taide, kulttuuri ja kielet olivat tärkeitä. Södergran tutustui koulussa myös oman aikansa maailmankirjallisuuden klassikoihin.
Petrischulen oppilaat edustivat monia kansalaisuuksia ja Edithin koulutovereina oli mm. saksalaisia, venäläisiä, suomalaisia, saksanbaltteja ja pohjoismaisia lapsia. Södergran sai opiskella sekä saksaa, ranskaa, englantia ja venäjää sekä myöhemmin suomea ja italiaa yksityistunneilla. Opetusta omalla äidinkielellään, ruotsiksi, hän ei saanut. Koulussa käytettiin eniten saksaa ja se oli myös kieli, jota Edith Södergran käytti ystäviensä kanssa. Kotona hän puhui ruotsia ja hiukan suomea palvelusväen kanssa.
Lukio: historia
Lukio
Moduulit:
- Historia: HI3 Itsenäisen Suomen historia, HI4 Eurooppalainen ihminen, HI5 Ruotsin itämaasta Suomeksi
Tavoite: Tutustua koulunkäyntiin Edith Södergranin aikana. Ymmärtää opetuksen merkitys ja vaikutus Edith Södergranin elämään ja monikielisyyteen.
- Onko todistuksissa kouluaineita, joita et tunne?
- Selaile "Francais"-kouluvihkoa. Mitä kieliä löydät vihkosta? Anna esimerkkejä vihkosta löytyvistä koulutehtävistä. Millaisia ne ovat?
- Katso sanelutehtävää, "Diktamen", jonka Edith on kirjoittanut ollessaan 14-vuotias. Onko käsiala helppo- vai vaikealukuista? Muistuttaako Edith Södergranin käsiala sitä, jota itse olet koulussa oppinut?
- Ota selvää mitä Höhere Töchterschule tarkoittaa – millainen koulu se on?
- Etsi lisää tietoa monikielisyydestä Karjalankannaksella, Viipurissa ja Terijoella.
Edith Södergranin todistus lukuvuodelta 1903-1904.
Todistuksesta löytyvät seuraavat oppiaineet:
Uskonto
Saksa (suullinen, kirjallinen)
Venäjä (suullinen, kirjallinen)
Ranska
Aritmetiikka
Maantieto
Kalligrafia
Piirustus
Neulatyöt
Lisäksi:
Versäumt=poissaolo/tuntia
Verspätet=myöhässa/kertaa
Edith Södergranin todistus lukuvuodelta 1907-1908.
Todistuksesta löytyvät seuraavat oppiaineet:
Uskonto
Saksa
Venäjä
Ranska
Englanti
Algebra
Geometria
Maantieto
Historia
Luonnontiede
Fysiikka
Pedagogiikka
Taidehistoria
Piirustus
Neulatyöt
Lisäksi:
Versäumt=Poissaolo/tuntia
Verspätet=Myöhässä/kertaa
Gelobt=Kehuttu/kertaa
Getadelt=Nuhdeltu/kertaa
Edith Södergranin englannin sanelutehtävä vuodelta 1906.
Edith Södergranin viidennen luokan kouluvihko.
Edith Södergran runoilijana
Edith Södergran alkoi kirjoittaa runoja jo kouluaikanaan. Vuosina 1907-1909 kirjoitetussa, Vaxdukshäftet-nimellä kutsutussa runovihkossa on 238 runoa. Suurin osa niistä on kirjoitettu saksaksi, eli kielellä, jota Edith käytti koulussa, mutta muutamat runoista ovat ranskaksi ja yksi venäjäksi. Vuoden 1908 aikana hän vaihtoi kielen yhtäkkiä ruotsiin. Södergran debytoi vuonna 1916 runokokoelmallaan Dikter. Hän oli tuolloin 24-vuotias. Sen jälkeen julkaistiin vielä Septemberlyran (1918), Rosenaltaret (1919), Brokiga iakttagelser (aforismejä, 1919) ja Framtidens skugga (1920). Hänen kuolemansa jälkeen julkaistiin postuumisti vielä yksi runokokoelma Landet som icke är (1925) Edithin ystävien Hagar Olssonin ja Elmer Diktoniuksen toimesta.
Södergran nähdään yhtenä tärkeimmistä, uraaurtavista modernistikirjailijoistamme. Hänen runonsa koettiin aikanaan uudenlaisiksi ja rohkeiksi sekä vapaan muotonsa että radikaalin sisältönsa puolesta. Myös hänen naiskuvansa oli uusi.
Lukio: ruotsi, suomen kieli ja kirjallisuus
Lukio
Moduulit:
- Ruotsin kieli ja kirjallisuus (äidinkieli): MO1 Tekstien tulkinta ja kirjoittaminen, MO2 Kieli- ja tekstitietoisuus, MO4 Kirjallisuus 1, MO8 Kirjallisuus 2
- Ruotsi (äidinkielenomainen oppimäärä): RUÄ1 Opiskelutaidot ja kieli-identiteetti, RUÄ3 Kieli ja kulttuuri
- Ruotsi (A-oppimäärä): RUA3 Kieli ja kulttuuri ilmaisun välineenä
- Suomen kieli ja kirjallisuus (äidinkieli): ÄI1 Tekstien tulkinta ja kirjoittaminen, ÄI2 Kieli- ja tekstitietoisuus, ÄI4 Kirjallisuus 1, ÄI8 Kirjallisuus 2
Tavoite: Tutustua Edith Södergraniin, yhteen Suomen merkittävimmistä modernisteista.
Edith Södergranin runot on usein kirjoitettu minä-muodossa. Millainen tämä "minä" on? Esimerkkinä voit käyttää vaikka runoa "Vierge moderne". Selaa runokokoelman Dikter käsikirjoitusta kuvaan 35. Runon suomennoksen (Pentti Saaritsa) sekä puhtaaksikirjoitetun version löydät muistiinpanoista, jos käsikirjoitusta on vaikea tulkita. Voit myös tutkia useampaa runoa.
Selaa Dikter-runokokoelman käsikirjoitusta runoon "Dagen svalnar" (kuvat 9-13), suom. "Päivä viilenee". Lue koko runo ja vastaa seuraaviin kysymyksiin. Muistiinpanoista löydät runon suomennoksen (Pentti Saaritsa) sekä runon puhtaaksikirjoitetun version, jos käsikirjoitusta on vaikea tulkita.
- Mistä runo kertoo?
- Kuvaa voimatasapainoa runon "minän" ja "sinän" välillä.
- Mitä runon "sinä" haluaa rakkaussuhteelta? Mitä puolestaan runon "minä"? Mikä konflikti runossa on?
Selaa Septemberlyran-runokokoelman käsikirjoitusta runoon "Månens hemlighet" (kuva 65), suom. "Kuun salaisuus". Lue koko runo ja vastaa seuraaviin kysymyksiin. Muistiinpanoista löydät runon suomennoksen (Pentti Saaritsa) sekä runon puhtaaksikirjoitetun version, jos käsikirjoitusta on vaikea tulkita.
- Minkä tapahtuman uskot vaikuttaneen Edith Södergraniin? Huomioi milloin runo on kirjoitettu.
- Millaisen kontrastin löydät runosta luonnon ja ihmisen välillä?
Hakutulos 1
Käsikirjoitus
Svenska litteratursällskapet i Finland
Arkistonmuodostaja:
Kuuluu arkistoon: Edith Södergrans arkiv
Arkistonmuodostaja:
Kuuluu arkistoon: Edith Södergrans arkiv
Verkossa saatavilla:
Muistiinpano:
Alkuperäinen "Dagen svalnar..." kuvat 9-13.
Suomennos: "Päivä viilenee" (suom. Pentti Saaritsa), kuvat 9-13.
Päivä viilenee iltaa kohti...
Juo lämpö minun kädestäni,
käteni veri on kevään veri.
Ota minun käteni, ota valkea käsivarteni,
ota kapeitten olkapäitteni kaipuu...
Olisi kummallista tuntea yhtenä yönä, tällaisena yönä,
sinun raskas pääsi rintaani vasten.
Sinä heitit rakkautesi punaisen ruusun
valkoiseen syliini -
minä puserran kuumiin käsiini
rakkautesi punaisen ruusun joka pian kuihtuu...
Oi kylmäsilmäinen hallitsija,
minä otan vastaan ojentamasi kruunun
joka painaa pääni kohden sydäntäni...
Näin tänään ensi kerran herrani,
vavisten tunnistin hänet heti.
Missä on nyt helisevä neidonnauruni,
missä pystypäinen naisenvapauteni?
Nyt tunnen jo hänen lujan otteensa
värisevän vartaloni ympäri,
nyt kuulen todellisuuden kovan soinnun
heleitä, heleitä uniani vasten.
Sinä etsit kukkaa
ja löysit hedelmän.
Sinä etsit lähdettä
ja löysit meren.
Sinä etsit naista
ja löysit sielun -
olet pettynyt.
Puhtaaksikirjoitettu versio: "Dagen svalnar", kuvat 9-13.
Dagen svalnar mot kvällen ...
Drick värmen ur min hand,
min hand har samma blod som våren.
Tag min hand, tag min vita arm,
tag mina smala axlars längtan ...
Det vore underligt att känna,
en enda natt, en natt som denna
ditt tunga huvud mot mitt bröst.
Du kastade din kärleks röda ros
i mitt vita sköte –
jag håller fast i mina heta händer
din kärleks röda ros som vissnar snart ...
O du härskare med kalla ögon,
jag tar emot den krona du räcker mig,
som böjer ned mitt huvud mot mitt hjärta ...
Jag såg min herre för första gången i dag,
darrande kände jag genast igen honom.
Nu känner jag ren hans tunga hand på min lätta
arm ...
Var är mitt klingande jungfruskratt,
min kvinnofrihet med högburet huvud?
Nu känner jag ren hans fasta grepp om min skälvande
kropp,
nu hör jag verklighetens hårda klang
mot mina skära, skära drömmar.
Du sökte en blomma
och fann en frukt.
Du sökte en källa
och fann ett hav.
Du sökte en kvinna
och fann en själ –
du är besviken.
Alkuperäinen "Vierge moderne", kuva 35.
Suomennos: "Vierge moderne" (suom. Pentti Saaritsa), kuva 35.
En minä ole nainen. Olen neutri.
Olen lapsi, hovipoika ja rohkea päätös,
olen naurava häive helakanpunaista aurinkoa.
Olen kaikkien ahnaitten kalojen verkko,
olen malja kaikkien naisten kunniaksi,
olen askel kohti sattumaa ja perikatoa,
olen hyppy vapauteen ja omaan itseen...
Olen veren kuiske miehen korvassa,
olen sielun vilu, lihan kaipuu ja kielto,
olen uusien paratiisien portinkilpi.
Olen liekki, etsivä ja röyhkeä.
Olen vesi, syvä mutta uskalias, polviin saakka,
olen tuli ja vesi rehellisessä yhteydessä,
ilman ehtoja.
Puhtaaksikirjoitettu versio: "Vierge moderne", kuva 35.
Jag är ingen kvinna. Jag är ett neutrum.
Jag är ett barn, en page och ett djärvt beslut,
jag är en skrattande strimma av en scharlakanssol ...
Jag är ett nät för alla glupska fiskar,
jag är en skål för alla kvinnors ära,
jag är ett steg mot slumpen och fördärvet,
jag är ett språng i friheten och självet ...
Jag är blodets viskning i mannens öra,
jag är en själens frossa, köttets längtan och förvägran,
jag är en ingångsskylt till nya paradis.
Tallennettuna:
Näytetään 1 - 1 / 2
Parantolaelämää
Edith Södergranin isä Matts kuoli keuhkotuberkuloosiin 1907. Edith sairastui itse samaan tautiin 16-vuotiaana. Hän haki hoitoa Nummelan parantolasta, missä häntä hoidettiinkin useaan kertaan yhteensä vuoden ja neljän kuukauden ajan. Ajoittain hän pystyi palaamaan Raivolaan ja opiskelujensa pariin, koska tunsi itsensä terveeksi. Syksyllä 1911 hän matkusti Sveitsiin yhdessä äitinsä Helena Södergranin kanssa saadakseen vieläkin parempaa hoitoa ulkomailla. Vuosina 1912–1914 Edith Södergran oleskeli Davos-Dorfin parantolassa kahden pidemmän jakson ajan. Edith ja Helena Södergran yhdistivät Sveitsin vierailuunsa myös kiertomatkan tutustuen ja kokien näin enemmän muutakin Eurooppaa.
1900-luvun alussa ei vielä ollut mitään kehittynyttä lääkettä tuberkuloosiin. Hoito perustui enimmäkseen raittiiseen ilmaan, kävelyihin sekä rasvaiseen ja ravitsevaan ruokaan. Päivittäiset rutiinit olivat usein parantolaelämän perusta. Oleskelu parantolassa vieraalla paikkakunnalla saattoi myös olla hyvin mielenkiintoista. Potilaalla oli mahdollisuus tutustua paikallisiin nähtävyyksiin, saada uusia kulttuuri- ja luontokokemuksia sekä tavata uusia ihmisiä.
Lukio: historia, terveystieto
Lukio
Moduulit:
- Historia: HI3 Itsenäisen Suomen historia, HI4 Eurooppalainen ihminen
- Terveystieto: TE3 Terveys ja yhteiskunta
Tavoite: Ymmärtää miten lääketieteellinen kehitys ja hyvinvointiyhteiskunta vaikuttavat ihmisen terveyteen. Paketin avulla voi pohtia millaista parantolaelämä oli, mitä parantolassa asuminen saattoi ihmiselle merkitä ja millaisia nykypäivän vastineita parantoloille ja niiden merkityksille löytyy nykyään.
- Ota selvää mikä 'parantola' oli ja missä Davos sijaitsee. Miksi sijainti oli hyvä parantolalle?
- Millaista oleskelu parantolassa saattoi olla? Mitä Edith Södergran saattoi siellä tehdä ja kokea? Pohdi asiaa aineistopaketin avulla (dokumentit ja valokuvat). Kiinnitä huomiota yksityiskohtiin, kuten vaikkapa erilaisiin ympäristöihin ja ihmisten vaatetukseen.
- Kenen luulet voineen matkustaa parantolaan ulkomaille?
- Selaile vihkosta "English Compositions”. Mihin Södergran on vihkoa käyttänyt? Miksi hän opetteli englantia parantolavierailunsa aikana?
- Millainen sairaus on tuberkuloosi? Onko sitä edelleen olemassa?
- Ota selvää onko parantoloita vielä tänäkin päivänä? Miksi tai miksi ei?
- Kun Edith Södergran matkusti Davosiin, tapahtui se paljon ennen pakettimatkojen ja massaturismin aikaa. Mikä vastaisi parantolavierailua tämän päivän maailmassa?
Näytetään 1 - 6 / 17
Edithin maailma
Edith Södergran oli innokas valokuvaaja. Nämä valokuvat hän on ottanut kotipihallaan tai kotinsa lähettyvillä Raivolassa.
Yläkoulu: historia, kuvataide
Lukio: historia, kuvataide
Yläkoulu
Oppiaineiden sisältöalueet:
Historia: S3 Suomea luodaan, rakennetaan ja puolustetaan
Kuvataide: S1 Omat kuvakulttuurit, S2 Ympäristön kuvakulttuurit
Lukio
Moduulit:
Historia: HI5 Ruotsin itämaasta Suomeksi
Kuvataide: KU1 Omat kuvat, jaetut kulttuurit, KU2 Ympäristön tilat, paikat ja ilmiöt
Tavoite: Tutustua yhteen Suomen varhaisimmista modernisteista sekä hänen elinympäristöönsä. Mitä Edith Södergranin ottamat valokuvat kertovat hänen lähiympäristöstään sekä ajasta, jolloin hän eli?
- Tutki Södergranin ottamia kuvia. Mikä kuvista on mielestäsi kiinnostavin ja miksi?
- Millaisia kohteita Edith Södergran mielellään kuvasi?
- Mitä kuvat kertovat Edith Södergranin arjesta ja arkisista puuhista?
- Miltä sinun maailmasi näyttää kuvissa? Mitä sinä kuvaat mielelläsi?
Näytetään 1 - 6 / 47